Kendo EM 2026 – mitä kilpailuista jäi käteen tuomarin näkökulmasta?

Kendo EM 2026 – mitä kilpailuista jäi käteen tuomarin näkökulmasta?

Tämän kesän kendon Euroopan-mestaruuskilpailut olivat minulle toiset EM-kisat tuomarina. Jo ensimmäinen kokemus avasi aivan uuden näkökulman kilpailuihin, mutta tällä kertaa tunsin jo kuuluvani osaksi kansainvälistä tuomariyhteisöä. Oli suuri kunnia saada toimia tuomarina näin arvostetussa tapahtumassa, ja samalla erinomainen tilaisuus oppia Kansainvälisen kendoliiton lähettämiltä senseiltä ja Euroopan kokeneimmilta tuomarikonkareilta – joista muuten kaksi huippua meillä on omasta takaa Suomessa, Markus Frey ja Mikko Salonen.

Olen huomannut, että tuomarointi on tuonut kendon harrastamiseen aivan uuden ulottuvuuden. Se antaa mahdollisuuden hyödyntää aiempaa omaa ottelijakokemusta, katsoa ottelua eri tavalla, kehittää omaa ymmärrystä lajista ja osallistua yhteisön rakentamiseen.

Moni seurasi kilpailuja suoratoiston välityksellä, mutta kaikkea ei kameroiden kautta näe. Tässä kirjoituksessa nostan esiin muutamia havaintoja kilpailuista ja erityisesti niistä asioista, joita tuomareille painotettiin kilpailujen aikana.

Kendon Euroopan-mestaruuskilpailut Montenegron Podgoricassa kokosivat jälleen yhteen Euroopan parhaat ottelijat, valmentajat, toimitsijat ja tuomarit. Suomen joukkue kilpaili paitsi miesten ja naisten joukkue- sekä yksilöturnauksissa, myös juniorijoukkueessa ja junioripoikien yksilöturnauksessa. Tuomareina suomalaisia toimi kolme henkeä; Markus Frey, Mikko Salonen ja Heini Korhonen. Suomalaisväriä toi myös kisojen kuuluttajan tehtävässä Pekka Nurminen. Kilpailujen taso oli korkea. Myös tuomaritoiminta oli kokonaisuutena vakuuttavaa. Yksi oma havaintoni oli, että otteluiden aikana nähtiin aiempia vuosia vähemmän tilanteita, joissa yleisö tai joukkueet reagoivat äänekkäästi tuomioihin. Tämä kertoo osaltaan siitä, että yhteinen tulkintalinja on kehittynyt ja ratkaisut olivat aiempaa johdonmukaisempia.

Myös tuomarit toimivat joukkueena

Yksi keskeisistä ajatuksista oli, että tuomarit eivät toimi yksilöinä vaan joukkueena. Jokaiselle kentälle muodostettiin koko turnauksen ajaksi oma tuomariryhmänsä, joka työskenteli samoissa kokoonpanoissa kilpailujen läpi. Kuitenkin semifinaaleihin ja finaaleihin koottiin erikseen ennalta nimetyt tuomarit yli kenttärajojen.

Tätä yhteistyötä painotettiin voimakkaasti. Hyvä tuomarointi ei tarkoita sitä, että jokainen tekee omia ratkaisujaan mahdollisimman näkyvästi, vaan sitä, että kolmen tuomarin yhteistyö on saumatonta ja herättää luottamusta niin ottelijoissa kuin yleisössäkin. Kun kaikki liikkuvat oikein, näkevät tilanteet kukin parhaasta kulmasta ja kommunikoivat hyvin, yksittäisiä eriäviä lippuja nähdään harvemmin. Iijima-sensei kuvasi tavoitetta hyvin: kentällä on aina neljä muuta ihmistä, jotka on otettava huomioon. Oma toiminta on sovitettava osaksi kokonaisuutta.

Merkittävä sääntömuutos: myös oman maan ottelijoita tuomaroidaan

Kilpailujen suurin käytännön muutos liittyi tuomareiden esteellisyyteen. EKF oli päättänyt, että tuomarit voivat toimia myös oman maansa otteluissa. Aiemmin tätä on pyritty välttämään mahdollisuuksien mukaan.

Ratkaisu herätti paljon keskustelua. Tilanteet, joissa tuomari joutui arvioimaan omia maanmiehiään ratkaisevissa otteluissa, koettiin vaikeiksi. Vielä haastavampia olivat tapaukset, joissa vanhempi joutui tuomaroimaan oman lapsensa ottelua. Kendon EM-kisoissa tällaisia tilanteita syntyy väistämättä, koska lajin parissa on paljon perheitä, joista noustaan sekä tuomariksi että maajoukkueisiin. Useampi tuomari toivoi vapautusta tällaisista otteluista, mutta vaihtoja ei tehty.

Toisaalta eräs shinpanshuninin tehtävässä toiminut sensei esitti ajatuksen, joka jäi mieleen. Hänen mukaansa myös oman lapsen tuomitseminen kuuluu tuomarin vastuuseen. Se ei ole helppoa, mutta kendossa ei ole tapana väistää vaikeita tilanteita. Samalla kysymys kuuluu, missä kulkee puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden raja.

Moni pohti myös, liittyykö uusi linja pidemmän aikavälin kehitykseen. Jos kaikki maat hyväksyvät omien ottelijoidensa tuomitsemisen, myös maailmanmestaruuskilpailuissa japanilaiset ja korealaiset voisivat tulevaisuudessa tuomaroida omia ottelijoitaan.

Tsubazeriai pysyy edelleen suurimpana kehityskohteena

Edelleen eniten ohjeistusta annettiin tsubazeriai-tilanteista.

Linja on selkeä: tsubazeriai on vain hetkellinen vaihe ottelussa. Ottelijoiden tulee joko irtautua nopeasti tai tehdä välitön hiki-waza. Pitkä paikallaan seisominen ei kuulu nykysääntöihin.

Jos ottelijat eivät toimi oikein, tuomarin tulee antaa hansoku, vaikka sillä olisi ratkaiseva vaikutus ottelun lopputulokseen.

Kilpailujen aikana nähtiin edelleen melko pitkiä tsubazeriai-tilanteita. Samalla oli kuitenkin helppo huomata, että heti kun tuomarit puuttuivat niihin aktiivisesti ja ottelijat korjasivat asentonsa, otteluiden kulku muuttui välittömästi vauhdikkaammaksi ja teknisesti puhtaammaksi.

Väkivalta ei ole kendoa

Toinen vahvasti esillä ollut teema oli tarpeettoman voimankäytön tunnistaminen.

Perusajatus on yksinkertainen: kaikki tarpeeton tai vaarallinen toiminta ei ole enää kendoa vaan väkivaltaa. Tällaisiin tilanteisiin tulee puuttua hansokulla.

Erityisesti junioripoikien otteluissa nähtiin muutamia tilanteita, joissa oli erotettava oikeaoppinen taiatari pelkästä työntämisestä. Rajan vetäminen ei aina ole helppoa, mutta juuri se kuuluu tuomarin tärkeimpiin tehtäviin.

Zanshin viimeistelee pisteen

Myös zanshinin merkitystä korostettiin.

Vaikka osuma olisi teknisesti hyvä, piste voidaan peruuttaa, mikäli zanshin jää puutteelliseksi. Tuomareita rohkaistiin tekemään epäröimättä torikeshi silloin, kun kokonaisuus ei täytä ipponin edellytyksiä.

Samalla muistutettiin jälleen siitä, että hyvä ippon ei ole pelkästään voimakas osuma. Yuko-datotsun arviointi on aina kokonaisuus. Kevytkin mutta täydellinen suoritus voi olla piste, kun taas näyttävä ja voimakas lyönti ei välttämättä ole.

Yhteinen sana sovittu ottelun keskeyttämisen pyytämiseksi

Yksi pieni mutta käytännössä merkittävä uudistus koski ottelijan pyyntöä ottelun keskeyttämiseksi.

Jatkossa ottelijan tulee kuuluvasti sanoa “Time”, nostaa toinen kätensä ylös ja perääntyä, mikäli hän tarvitsee tauon esimerkiksi varusteiden korjaamista varten. Aiemmin käytännöt vaihtelivat, mutta nyt yhteinen sana on päätetty ja toimii sekä Japanissa että kansainvälisissä kilpailuissa.

Pieniä käytännön havaintoja

Kilpailujen aikana tuli vastaan myös muita käytännön yksityiskohtia.

Ensimmäisenä kilpailupäivänä shinain tarkastusmerkinnät oli sijoitettu bambuosaan juuri siihen kohtaan, josta shinaita kannetaan. Merkinnät suttaantuivat ja kuluivat nopeasti pois, ja seuraavana päivänä toimitsijat olivat korjanneet linja ja merkinnät olivatkin jo perinteisellä paikallaan kahvassa.

Loukkaantumistilanteiden toimintamalli käytiin myös tarkasti läpi. Tarvittaessa lääkintähenkilökunta arvioi tilanteen ensin. Jos ottelija voi jatkaa, aikaa annetaan enintään viisi minuuttia hoitoa tai palautumista varten. Aika tulee kellottaa lääkintähenkilön lausuttua asiasta eikä sitä edeltävä, tilanteen arviointiin käytetty ottelukatkos kuluta tätä viittä minuuttia.

Tuomareille muistutettiin myös, ettei gogi ole keskustelu vaan nopea tarkistus siitä, ovatko kaikki samaa mieltä. Tuomaroinnin tuoksinnassa totesimme D-kentän tiimissä yhteisymmärryksemme siitä, että jos ehdottaa gogia, on hyvä tietää jo valmiiksi, mitä on ehdottamassa. Mitä selkeämmin asia on omassa mielessä, sitä helpompi kanssatuomareiden on vastata siihen yksinkertaisesti kyllä tai ei.

Lisäksi hansokun syy kannattaa näyttää selkeästi eleillä niin, että sekä ottelija että myös yleisö ymmärtää, miksi rangaistus annettiin.

Uusi palkintokategoria: Vuoden valmentaja

Kisoissa jaettiin ensimmäistä kertaa parhaan valmentajan (Best Coach) palkinto. Se herätti kisojen jälkeen jonkin verran keskustelua ja kysymyksiä, sillä valinnan perusteita ei avattu yleisölle. Palkinto myönnettiin Ranskan naisten maajoukkueen päävalmentajalle Natsuki Grossinille (7. dan), joka on luotsannut maata tässä roolissa vuodesta 2021 lähtien.

Ranska kuuluu jo entuudestaan Euroopan menestyneimpiä maihin, ja kentän laidalla pohdittiin, olisiko palkinto kuulunut ennemminkin jollekin nousevalle kendomaalle kannustuksena. Ennen kisojen alkua meille tuomareille valotettiin palkinnon kriteereitä näin: Palkinnon tarkoituksena on korostaa esimerkillistä budo-henkeä, kurinalaisuutta ja ryhdikkyyttä. Paino on siinä, miten valmentaja ja hänen joukkueensa toimivat kokonaisuutena: noudatetaanko aikatauluja säntillisesti ja onko toiminta kaikin puolin esimerkillistä myös ottelukenttien ulkopuolella. Palkinnon saaja määräytyi kisaorganisaation tekemien kokonaishavaintojen perusteella. Koska uusi kategoria on erinomainen tapa nostaa esiin lajin ydinarvoja, olisi jatkossa perusteltua avata nämä kriteerit selkeästi esim. kisakatalogissa tai kisojen kotisivuilla.

Mitä jäi itselle mieleen?

Yksi ajatus nousi kilpailujen aikana ylitse muiden; Kukaan meistä ei ole velvollinen toimimaan tuomarina. Voisimme kaikki jatkaa kendon harrastamista ilmankin tätä vastuuta. Silti maksamme lennot itse ja käytämme lomapäiviämme tähän. Miksi?

Kyse on tavasta antaa takaisin omalle yhteisölle. Jokainen voi olla mukana vain osallistujana, tai pyrkiä jättämään laji hieman parempaan kuntoon kuin millaisena sen itse sai. Tuomarointi on yksi tapa tehdä juuri sitä.

Kirjoittaja: Heini Korhonen

Suomelle jättipotti Sports Chanbaran EM-kisoista – Porin ja Kotkan edustajat mitalisateessa Prahassa 

Suomelle jättipotti Sports Chanbaran EM-kisoista – Porin ja Kotkan edustajat mitalisateessa Prahassa 

Suomen Sports Chanbara -maajoukkue teki loistavaa tulosta Prahassa 13.–14. kesäkuuta järjestetyissä Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Vain 13 urheilijan kokoinen suomalaisjoukkue osoitti kuuluvansa maanosan ehdottomaan kärkeen saavuttaen menestystä jokaisessa kategoriassa, johon se osallistui.

Suomen joukkueen edustajat nousi palkintopallille ja toi kotiin huiman 26 mitalin saaliin, joka jakautui seuraavasti:
5 kultaa
5 hopeaa
16 pronssia

Maajoukkue koostui viidestä Kotkan seuran ja kahdeksasta Porin seuran edustajasta. Tämä tiivis ryhmä onnistui murtamaan suurten Sports chanbara-maiden rintaman ennakkoluulottomilla ja tarkoilla suorituksillaan.

Menestys laajalla rintamalla osoittaa suomen Sports chanbara-valmennuksen ja harjoituskulttuurin korkean tason.
Maajoukkueessa mukana kisoissa loistivat:

* Elina Paala, Anna Hakulinen, Maija Laitinen, Lilja Salovirta, Onni Salovirta, Juuso Petäjä, Mikael Salovirta, Olli Lindgren, Moritz Nie, Eemeli Syväkuru, Onni Paala, Kari Ruuhilahti sekä Henri Korkalainen (valmentaja/ manageri)

Joukkueen venyminen kaikissa osallistutuissa kategorioissa oli poikkeuksellista. Turnauksesta palasi Suomeen väsynyt, mutta äärimmäisen tyytyväinen ryhmä, joka onnistui vakiinnuttamaan paikkansa Euroopan huippumaana.

Sports Chanbara on moderni japanilainen taistelulaji, jossa otellaan erilaisilla ilmatäytteisillä aseilla. Laji vaatii äärimmäistä nopeutta, taktista silmää ja reaktiokykyä, joita suomalaisurheilijat väläyttivät Prahassa viikonlopun aikana onnistuneesti.

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja kuvamateriaalit:
Elina Paala
Tiedottaja/ Suomen Sports Chanbara liitto (FSCF)
0505336422
elina.paala@daikumakenkai.fi
www.daikumakenkai.fi

Tie kansainväliseksi kendotuomariksi

Tie kansainväliseksi kendotuomariksi

Vuoden 2026 Euroopan tuomariseminaari ja suomalaiset tuomarit kansainvälisillä areenoilla
Kirjoittanut: Heini Korhonen, kendo renshi 7. dan


Olen osallistunut Brysselin tuomariseminaariin vuosien varrella monta kertaa, ensimmäisillä kerroilla vielä Suomen maajoukkueen jäsenenä. Vuosien varrella olen ollut mukana myös seminaarin tulkkina, joten olen saanut seurata tapahtumaa useasta eri näkökulmasta. Kuitenkin kun minut valittiin ensimmäisen kerran EM-kisojen tuomaristoon vuonna 2025, olin aidosti yllättynyt ja iloinen. Tuomarointi Leidenin EM-kisoissa oli mahtava kokemus, ja se avasi eteeni uusia näkymiä ja uusia tulokulmia kendoon.

Tuomarointi on tärkeä osa kendoa ja lajin kansainvälistä toimintaa mutta tuomariseminaari ja tie kansainväliseksi tuomariksi eivät välttämättä ole monelle kendon harrastajalle kovin tuttuja. Tämä artikkeli on yritys avata sekä vuoden 2026 tuomariseminaarin sisältöä että sitä polkua, jota pitkin suomalainen kendoka voi edetä EM- ja lopulta jopa MM-kisojen tuomariksi.

Kansainvälisissä kendokisoissa huomio kiinnittyy yleensä ottelijoihin. Heidät nähdään shiaijolla, he edustavat maataan, heidän suorituksiaan jännitetään ja heidän menestyksensä jää mieleen. Otteluiden onnistuminen ei kuitenkaan lepää vain kilpailijoiden varassa. Yhtä lailla tarvitaan tuomareita, joiden tekniseen osaamiseen, harkintakykyyn ja näkemykseen voidaan luottaa.

Kansainväliseksi kendotuomariksi ei nousta nopeasti eikä sattumalta. Taustalla on pitkä harjoittelun, kilpailukokemuksen, kotimaisen tuomaritoiminnan ja kansainvälisen arvioinnin polku. Yksi tämän polun tärkeimmistä etapeista on vuosittain järjestettävä alueellinen tuomariseminaari, jossa tuomareita koulutetaan, arvioidaan ja valitaan tuleviin arvokisoihin. Euroopan kendoliitto (EKF) järjestää kyseisen seminaarin pääsääntöisesti Brysselissä helmikuun alussa ja yhteistyössä kansainvälisen kendoliiton (FIK) kanssa. Vastaavat seminaarit järjestetään myös Aasiassa ja Amerikassa. Ennen MM-kisoja on tavallisesti myös lisäseminaari.

Vuoden 2026 European Zone Referee Seminar järjestettiin Brysselissä 31.1.–1.2.2026. Tapahtuma oli järjestyksessään jo 33.. Seminaari on sekä koulutustapahtuma että osa sitä prosessia, jonka kautta Euroopan mestaruuskisojen tuomaristo kootaan. Seuraavat EM-kisat järjestetään Podgoricassa, Montenegrossa 19.–21.6.2026.

Seminaari on portti kansainvälisiin tuomaritehtäviin

Brysselin seminaariin osallistuminen on edellytys, jos haluaa tulla valituksi seuraavien Euroopan mestaruuskisojen tuomariksi. Pelkkä korkea dan-arvo ei vielä riitä, eikä tuomariksi nousta yksittäisen kutsun perusteella. Taustalla on yhteinen eurooppalainen ja kansainvälinen arviointikäytäntö, jossa seurataan sekä teknistä osaamista että kykyä toimia osana kansainvälistä tuomarilinjaa.

Kun maa ilmoittaa henkilön seminaariin tuomariehdokkaana, samalla ilmoitetaan, että henkilö on käytettävissä myös tulevien EM-kisojen tuomaritehtäviin. Seminaari toimii siis samaan aikaan koulutuksena, arviointina ja näyttönä.

Ehdokkaiden määrälle on asetettu rajat. Maata kohden voidaan ilmoittaa enintään kymmenen tuomariehdokasta. Tavallisesti vähimmäisvaatimus on 6. dan, mutta tietyissä tilanteissa myös 5. danin entinen maajoukkue-edustaja voidaan hyväksyä mukaan EKF:n teknisen johdon harkinnalla. Tuomariksi kasvaminen on osa laajempaa kendouraa, jossa kilpailukokemus, tekninen ymmärrys ja kansainvälinen toiminta tukevat toisiaan.

Vuonna 2026 Suomen Kendoliiton edustajina seminaariin osallistui viisi henkilöä. Heistä kolme valittiin seuraaviin EM-kisoihin tuomareiksi.

Mitä tuomariseminaarissa käytännössä tehdään?

Brysselin seminaari on käytännönläheinen ja intensiivinen kokonaisuus. Tuomarikokelaiden lisäksi paikalle kutsutaan kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä maajoukkuetason ottelijoita eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi FIK tuo mukaan joukkueen japanilaisia ottelijoita, jotta harjoitusotteluiden taso vastaa mahdollisimman hyvin kansainvälisten arvokisojen tasoa.

Tuomarikokelaita on yhteensä noin sata. Heidät asetetaan arvojärjestykseen, ja ryhmä jaetaan kahdelle kentälle. Molemmilla kentillä tuomarit toimivat kolmen hengen ryhmissä ja tuomitsevat harjoitusotteluita. Ohjaavat senseit keskeyttävät välillä toiminnan, antavat palautetta ja tarkentavat linjauksia. Samalla arviointipaneeli seuraa koko ajan jokaisen kokelaan toimintaa. Viikonlopun aikana jokainen toimii vuorollaan sekä shushinin että fukushinin rooleissa. Myös ottelijat hyötyvät palautteesta, joka koskee juuri heidän toimintaansa sillä hetkellä ja on hyvin suoraa ja välitöntä. 

Tuomarilta vaaditaan paljon. Hänen on nähtävä nopeasti, mitä ottelutilanteessa todella tapahtuu, tehtävä ratkaisunsa varmasti ja samalla toimittava yhdenmukaisesti muiden tuomareiden kanssa. Juuri tätä seminaarissa harjoitellaan: ei vain sääntöjen tuntemista, vaan sitä, miten sääntöjä sovelletaan oikein, täsmällisesti ja kendon hengen mukaisesti.

Seminaarin yhteydessä järjestetään myös dan-kokeet aina 7. daniin asti. Osallistujille tarjoutuu myös runsaasti mahdollisuuksia jigeikoon. Tapahtuma kokoaa yhteen eri rooleissa toimivia kendokoita ja vahvistaa koko eurooppalaisen kendoyhteisön yhteisiä standardeja.

Vuoden 2026 seminaarissa korostuivat nito ja tsubazeriai

Keskeiseksi teemaksi nousi oikea tulkinta ottelutilanteissa, joissa pelkkä yleinen sääntötuntemus ei enää riitä, vaan tuomarilta vaaditaan tarkkaa lajikohtaista ymmärrystä. Erityisesti esillä olivat nito-ottelijoiden tuomarointi sekä tsubazeriain oikea arviointi. 

Tsubazeriain osalta painotettiin sitä, että tuomarin on erotettava toisistaan lyhyt, ottelun virtaan kuuluva kontakti ja sellainen tsubazeriai, joka muuttuu passiiviseksi, aikaa kuluttavaksi tai teknisesti virheelliseksi. Tsubazeriaissa hansokun perusteet voivat syntyä, jos kumpikaan ottelija ei yritä tekniikkaa tai puhdasta irtautumista riittävän nopeasti. Tsubazeriaista tulisi irtaantua noin “yhden hengenvedon”, eli noin kolmen sekunnin aikana. Samoin virheelliseksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa tsubazeriai nousee liian korkealle, painetaan väärällä kohdalla shinaita, estetään irtautuminen tai odotetaan passiivisesti tuomarin käskyä sen sijaan, että ottelijat itse purkaisivat tilanteen oikein. 

Niton kohdalla korostettiin erityisesti sitä, että kahden miekan ottelijoiden tilanteita ei saa tuomita epämääräisesti “erikoistapauksina”, vaan niissäkin on tunnistettava oikea rakenne ja oikea irtautuminen tsubazeriaista. Juuri tsubazeriaissa esiintyy nito-ottelijoiden kohdalla usein väärintulkintoja. Oikein toimittaessa lyhyen shinain tulee olla alla, pitkän päällä ja kaikkien kolmen tsuban lukittuneina oikein toisiaan vasten. Lisäksi nito-ottelija ei saa käyttää lyhyttä shinaita vastustajan sitomiseen, koukkaamiseen tai irtautumisen estämiseen. Irtauduttaessa tsubazeriaista nito-ottelijan on peräännyttävä selkeästi chudanin kautta oikealla jalkatyöllä ennen nito-kamaen ottamista. Sama koskee myös joodan-ottelijaa. 

Seminaarissa painotettiin ennen kaikkea täsmällistä, aktiivista ja yhdenmukaista tuomarilinjaa: tuomarin on nähtävä, milloin kontakti on vielä kendon mukaista kamppailua ja milloin se on jo hansokuun johtavaa virheellistä toimintaa.

Tsubazeriaita koskien lisää voi lukea Alex Bennetin eriomaisesta blogikirjoituksesta: https://alexandercbennett.substack.com/p/budo-beat-47-tsubazeriai

Myös tässä videossa esitetyt periaatteet oikeasta tavasta toimia tsubazeriaissa avaavat asiaa: https://www.youtube.com/watch?v=dZYkDJTQru8

Kansainväliseksi tuomariksi kasvaminen on pitkä polku

Kansainvälisissä kilpailuissa tuomarointi ei ole erillinen sivupolku, vaan vuosikymmenten työn tulos. Ensin rakennetaan vahva oma kendotausta: pitkä harjoittelu, kilpailukokemus ja usein myös maajoukkuetason kokemus. Sen jälkeen karttuu kokemusta kansallisista kilpailuista, leireistä ja tuomaritehtävistä. Vasta tämän pohjan päälle voi rakentua mahdollisuus nousta EM- ja myöhemmin MM-kisojen viralliseksi tuomariksi.

Kilpailijoiden saavutukset näkyvät mitaleina ja tuloksina, mutta myös tuomaritehtävissä toimiminen kertoo suomalaisen kendon tasosta ja syvyydestä. Kun suomalainen valitaan kansainväliseen tuomaristoon, kyse on samalla luottamuksesta hänen henkilökohtaiseen osaamiseensa ja siihen työhön, jota Suomessa on tehty vuosien ajan.

Suomen Kendoliitto tukee tuomariseminaariin osallistumista kattamalla suomalaisten osallistujien majoituksen. Lennot kukin osallistuja maksaa itse. EM- ja MM-kisoissa järjestäjä vastaa tuomarien majoituksesta ja kisapäivien ruokailuista, mutta matkakulut jäävät pääsääntöisesti tuomarin itsensä maksettaviksi. 

Vastapainona liiton tuesta, tuomariseminaarissa käyvät suomalaiset kendokat opettavat tuomarointia eri yhteyksissä kotimaassa. Tätä kautta kotimaisten kilpailujemme tuomaroinnin taso ja sitä myöten myös otteluiden taso kehittyy ja pysyy kansainvälisessä linjassa. 

Suomalaisten tie kansainvälisille areenoille

Suomalaisessa kendossa on kuljettu pitkä matka myös tuomaroinnin saralla. Kansainväliselle tasolle yltäneet suomalaiset tuomarit eivät ole päätyneet tehtäviinsä sattumalta. Taustalla on pitkä ura kendon parissa kilpailijana, opettajana, seuratoimijana ja kotimaisena tuomarina.

Suomalaisista Mikko Salonen on toiminut EM-kisatuomarina vuodesta 2010 ja Markus Frey vuodesta 2011 alkaen. MM-kisoihin Salonen valittiin tuomariksi ensi kertaa vuonna 2012 ja Frey vuonna 2015. Heidän lisäkseen EM-kisoissa tuomarina on toiminut Kari Ruuhilahti (2019) ja Heini Korhonen (2025). Vuoden 2026 EM-kisoihin valittiin Mikko Salonen, Markus Frey ja Heini Korhonen.

Pienelle kendomaalle tämä on merkittävä asia. Kansainvälinen tuomarointi osoittaa, että Suomessa on pystytty kasvattamaan kilpailijoiden lisäksi myös lajin syvällisiä osaajia, joihin luotetaan.

Enemmän kuin yksi viikonloppu Brysselissä (Michibito – yama-yama-gumo)

Kendotuomarointi, erityisesti kansainvälisillä areenoilla, ei ole vain tekninen tehtävä kilpailun laidalla, vaan tärkeä osa lajin yhteistä laatua, oikeudenmukaisuutta ja jatkuvuutta. Samalla se on osoitus siitä, että kendossa voi kehittyä ja palvella lajia monella tavalla myös aktiivisimman kilpailu-uran jälkeen.

Myös pieni kendomaa voi olla mukana lajin kansainvälisessä päätöksenteossa, arvioinnissa ja arvokisojen toteutuksessa. Kun suomalainen toimii EM- tai MM-tason tuomarina, hän ei edusta vain itseään, vaan myös suomalaista kendokulttuuria, harjoittelun tasoa ja sitä luottamusta, joka on vuosien saatossa yhdessä ansaittu.

Yksittäisen harrastajan kannalta tuomarointi avaa uusia ulottuvuuksia mutta vaatii samalla paljon. Matkalaiselle paljastuu kendohaasteiden vuoristosta pilvien lomasta aina uusia huippuja valloitettaviksi

Tuomaroinnin perusmateriaalit: