Kendo

Helsingin syysleiri 2026

Elina Vanhatalo Ajankohtaiset tiedotteet, Kendo, Tapahtumat
Helsingin syysleiri 2026

Tervetuloa Helsingin Syysleirille 2026!
Welcome to Helsinki Autumn Kendo Camp 2026!
(English below)

Helsingin kendoseura KKTI Ry järjestää kendon syysleirin 30.10. – 01.11.2026 Herttoniemenrannan Liikuntahallissa, Peter Wetterin tie 5, 00810 Helsinki.
Leiri on tarkoitettu kaikille kendokoille tasosta riippumatta. Minimivaatimuksena kuitenkin suoritettu 6.kyu. 

Tavoitteena on tarjota kaikille sopivia harjoitteita ja haasteita oman kendon kehityksen tukemiseksi.

Tänä vuonna leirin pääopettajiksi tulevat:

Yoshifumi Ishizuka, 8.dan Hanshi

Taisei Endo, 7.dan Kyoshi

Leirin kotimaiset opettajat:

Markus Frey, 7.dan Kyoshi
Mikko Salonen, 7.dan Kyoshi
Kari Ruuhilahti, 7.dan Kyoshi
Markus Lyyrtö, 7.dan Kyoshi
Sakari Jokinen, 7.dan Renshi
Akseli Korhonen, 7.dan Renshi

Heini Korhonen, 7.dan Renshi

Leirin alustava ohjelma:

Pe 30.10.2026

18:00 ovet aukeavat
18:45 – 20:15 kihon + jigeiko

La 31.10.2026

08:30 ovet aukeavat
09:15 – 09:45 leirin avaus
09:45 – 10:15 alkulämmittely ja suburit
10:15 – 12:00 harjoitukset
12:00 – 14:00 lounastauko
14:00 – 14:15 leirikuva
14:15 – 16:00 harjoitukset
16:00 – 17:00 jigeiko

17:00 – 23:00 illanvietto

17.00-23.00 Sauna ja illanvietto
Vintage sauna & pool: Hitsaajankatu 14 (Etolan talo, 300m harjoituspaikalta)
Omat eväät sallittu. Pyyhe ja uikkarit mukaan. Rajoitettu osallistujamäärä, max 50 henkeä. 

Su 01.11.2026

08:00 ovet aukeavat
08:45 – 09:15 alkulämmittely
09:15 – 11:15 harjoitukset
11:15 – 12:00 jigeiko
12:00 – 12:45 tauko
12:45 – 14:30 graduoinnit

Sali on leirikäytössä koko viikonlopun, joten varusteiden jättäminen salille on mahdollista. Säilytyspaikat ilmoitetaan leirillä.

Maksut

Bogulliset yli 16 vuotiaat
90 € koko leiri
60 € yksi päivä
Juniorit alle 16 vuotta ja boguttomat
60 € koko leiri
40 € yksi päivä

Leirimaksun voi maksaa SuomiSportin kautta ilmoittautumisen yhteydessä, tai Smartum, Edenred, ePassi ja Easybreak liikuntaeduilla erikseen. Liikuntaetua käytettäessä pyydämme ilmoittautumista erillisen linkin kautta. Maksu suoritetaan liikuntaedun tarjoajan portaalissa ja kuitti maksusta toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen: taloudenhoitaja@kkti.fi.

Ilmoittautuminen leirille

1. Ilmoittaudu mukaan leirille SuomiSportin kautta viimeistään 23.10.2026.

2. Liikuntaedun käyttäjät 23.10.2026 mennessä oheisesta linkistä: Ilmoittautuminen, liikuntaetu

Peruutukset

Ilmoittautumista ei voi enää perua SuomiSportin kautta. Mikäli joudut peruuttamaan osallistumisesti, tee se 23.10.2026 mennessä lähettämällä viesti sähköpostiosoitteeseen kendo@kkti.fi. Tähän mennessä tehdyistä peruutuksista palautetaan summa kokonaisuudessaan.

Majoitus

Tänä vuonna ei ole tarjolla erillistä dojo-majoitusta!
Helsingistä löytyy kuitenkin laaja valikoima erilaisia majoitusvaihtoehtoja. 

Tutustu vaikka näiden linkkien kautta:

www.booking.com

www.hotels.com

Juniorit

Juniori-harjoittelijat on pyritty ottamaan leirillä erityisesti huomioon. Leirillä ovat mukana KKTIn junioriohjaajat Heini ja Akseli Korhonen. 

Harjoituksissa kuin niiden ulkopuolella huolehditaan junioreista, sekä varmistetaan että heillä on kaikki kunnossa koko leirin ajan.
Mikäli teillä on jotain erityishuomioita koskien leirille osallistumista, niin olkaa yhteydessä etukäteen.

Heini Korhonen, juniorivastaava, KKTI

puh. +358503316032

juniorivastaava@kkti.fi

Akseli Korhonen, juniorivastaava, KKTI

puh. +358505304087

juniorivastaava@kkti.fi

Graduoinnit

Leirin päätteeksi sunnuntaina järjestetään kendon kyu- ja dan-graduoinnit.

Ilmoittaudu mukaan graduointiin Suomisportin kautta viimeistään sunnuntaina 25.10.2026:

Onnistuneen dan-graduoinnin jälkeen kokelaat maksavat rekisteröintimaksun, joka pitää olla suoritettuna ennen kuin kokelaalle luovutetaan graduointidiplomi.

Graduointilisenssikoulutus

Syysleirillä voi suorittaa graduointilisenssin, joka antaa oikeuden osallistua kendon kyu-arvoja myöntäviin raateihin. Graduointilisenssejä myönnetään 18 vuotta täyttäneille 1.-3. danin tasoisille ohjaajille.

Lisenssin suorittaminen edellyttää ennakkotehtävien tekemistä sekä keskustelutilaisuuksiin osallistumista ennen leiriä ja sen aikana sekä graduointien seuraamisen sunnuntaina. Ennakkotehtävät sekä -keskustelut tarkentuvat syksyn aikana. Lisenssiä ei voi suorittaa, jos itse osallistuu graduointiin leirillä.

Graduointilisenssin suorittamisesta ei peritä maksua.

Ilmoittautuminen graduointilisenssikoulutukseen

Sydämellisesti tervetuloa mukaan leirille!

KKTI Ry

psta Markus Lyyrtö
lajivastaava, kendo
kendo@kkti.fi
050 5634817

Welcome to Helsinki Autumn Kendo Camp 2026!

Helsinki Kendo Club KKTI Ry organizes kendo autumn camp 30.10. – 01.11.2026 at Herttoniemenranta Sports Hall, Peter Wetterin tie 5, 00810 Helsinki.
The camp is for all kendokas, regardless of level. Minimum requirement 6. kyu.
The goal is to offer suitable exercises and challenges for everyone to support the development of their own kendo.

This year, the camp head teachers will be:

Yoshifumi Ishizuka, 8.dan Hanshi

Taisei Endo, 7.dan Kyoshi

Finnish teachers at the camp are:

Markus Frey, 7.dan Kyoshi
Mikko Salonen, 7.dan Kyoshi
Kari Ruuhilahti, 7.dan Kyoshi
Markus Lyyrtö, 7.dan Kyoshi
Sakari Jokinen, 7.dan Renshi
Akseli Korhonen, 7.dan Renshi

Heini Korhonen, 7.dan Renshi

Preliminary camp program:

Fri 30.10.2026

18:00 Doors open
18:45 – 20:15 kihon + jigeiko

Sat 31.10.2026

08:30 Doors open
09:15 – 09:45 Camp opening
09:45 – 10:15 Warm-up and suburi
10:15 – 12:00 Exercise
12:00 – 14:00 Lunch break
14:00 – 14:15 Camp photo
14:15 – 16:00 Exercise
16:00 – 17:00 Jigeiko

17.00-23.00 Sauna and evening activities (Limited availability)
Vintage sauna & pool: Hitsaajankatu 14 (Etola house, 300m from the training site)
Own beverages and snacks allowed. Bring a towel and swimsuits.
Participants limited to 50 persons. 

Sun 01.11.2026

08:00 Doors open
08:45 – 09:15 Warm-up
09:15 – 11:15 Exercise
11:15 – 12:00 jigeiko
12:00 – 12:45 break
12:45 – 14:30 Gradings

The hall is in camp use all weekend, so it is possible to leave equipment at the gym. Storage locations will be announced at the camp.

Payments

With bogu over 16 years old
90 € whole camp
60 € for one day
Juniors under 16 years old and kendoka without bogu
60 € whole camp
40 € for one day

The camp fee can be paid by FKA members through SuomiSport when registering, or domestic participants can pay with Smartum, Edenred, ePassi and Easybreak sports benefits separately. When using the sports benefit, we ask you to register via a separate link 2. The payment is made on the sports benefit provider’s portal and a receipt of the payment is sent by e-mail to: taloudenhoitaja@kkti.fi.

Participants from abroad are asked to register to camp through the option number 2. Payment should be made to KKTI Ry bank account according to instructions given therein.

Registration for the camp

1. Sign up for the camp via SuomiSport no later than 23.10.2026.

2. Sports benefit users/participants from abroad by 23.10.2026 from the following link: Registration, sports benefit/abroad

Cancellations

Registration can no longer be cancelled via SuomiSport. If you need to cancel your participation, please do so by 23.10.2026 by sending a message to kendo@kkti.fi. Cancellations made so far will be refunded in full.

Accommodation

This year we are not providing dojo accommodation.

There are plenty of affordable accommodation options available in Helsinki.

You can start looking for it for example from:

www.booking.com

www.hotels.com

Juniors

Special attention has been paid to junior kendoka at the camp.  KKTI’s own teachers for juniors are participating in the camp, ie Heini and Akseli Korhonen.

Both in and out of training juniors will be taken care of and made sure they have everything in order throughout the camp. 

If you have any special comments regarding participation in the camp, please contact us in advance.

Heini Korhonen, junior officer, KKTI

tel. +358503316032

juniorivastaava@kkti.fi

Akseli Korhonen, junior officer, KKTI

tel. +358505304087

juniorivastaava@kkti.fi

Gradings

At the end of the seminar on Sunday there will be Kyu and Dan gradings in kendo.

Members of the Finnish Kendo Association complete their registration and payments for gradings in Suomisport by 25th of September:

After a successful Dan grading, candidates are required to pay a registration fee, which must be settled before the candidate is awarded the grading diploma. 

International kendoka

Please register to the Dan grading through your own national federation.

The following application fee must be paid to the Finnish Kendo Association representative by cash or card at the seminar before grading:

Application fee per Dan applied:

  • 1st Dan: €15.00
  • 2nd Dan: €20.00
  • 3rd Dan: €30.00
  • 4th Dan: €50.00
  • 5th Dan: €70.00

After a successful Dan grading, candidates are required to pay a registration fee, which must be settled by cash or card before the candidate is awarded the grading diploma:

Registration fee per Dan graded:

  • 1st Dan: €20.00
  • 2nd Dan: €30.00
  • 3rd Dan: €50.00
  • 4th Dan: €70.00
  • 5th Dan: €100.00

More information: Otto Seppänen, kendo@fka.fi

Grading License Training

At the Seminar, participants can obtain a graduation license, which permits them to participate in kyu-level kendo examination panels. These licenses are available to instructors aged 18 and older who hold a rank of 1st to 3rd dan.

Completing the license requires completing preliminary assignments and participating in discussion sessions before the camp and during it, as well as following gradings on Sunday. The preliminary assignments and discussions will be specified during the fall. The license cannot be completed if one participates in a grading at the camp.

There is no fee for completing the graduation license. 

You are warmly welcome to join us at the camp!

KKTI Kendo Club

psta Markus Lyyrtö
Manager, Kendo
kendo@kkti.fi
+358 50 5634817

Kendo EM 2026 – mitä kilpailuista jäi käteen tuomarin näkökulmasta?

admin Kendo, Kilpailut, Ulkomailta, Uncategorized , ,
Kendo EM 2026 – mitä kilpailuista jäi käteen tuomarin näkökulmasta?

Tämän kesän kendon Euroopan-mestaruuskilpailut olivat minulle toiset EM-kisat tuomarina. Jo ensimmäinen kokemus avasi aivan uuden näkökulman kilpailuihin, mutta tällä kertaa tunsin jo kuuluvani osaksi kansainvälistä tuomariyhteisöä. Oli suuri kunnia saada toimia tuomarina näin arvostetussa tapahtumassa, ja samalla erinomainen tilaisuus oppia Kansainvälisen kendoliiton lähettämiltä senseiltä ja Euroopan kokeneimmilta tuomarikonkareilta – joista muuten kaksi huippua meillä on omasta takaa Suomessa, Markus Frey ja Mikko Salonen.

Olen huomannut, että tuomarointi on tuonut kendon harrastamiseen aivan uuden ulottuvuuden. Se antaa mahdollisuuden hyödyntää aiempaa omaa ottelijakokemusta, katsoa ottelua eri tavalla, kehittää omaa ymmärrystä lajista ja osallistua yhteisön rakentamiseen.

Moni seurasi kilpailuja suoratoiston välityksellä, mutta kaikkea ei kameroiden kautta näe. Tässä kirjoituksessa nostan esiin muutamia havaintoja kilpailuista ja erityisesti niistä asioista, joita tuomareille painotettiin kilpailujen aikana.

Kendon Euroopan-mestaruuskilpailut Montenegron Podgoricassa kokosivat jälleen yhteen Euroopan parhaat ottelijat, valmentajat, toimitsijat ja tuomarit. Suomen joukkue kilpaili paitsi miesten ja naisten joukkue- sekä yksilöturnauksissa, myös juniorijoukkueessa ja junioripoikien yksilöturnauksessa. Tuomareina suomalaisia toimi kolme henkeä; Markus Frey, Mikko Salonen ja Heini Korhonen. Suomalaisväriä toi myös kisojen kuuluttajan tehtävässä Pekka Nurminen. Kilpailujen taso oli korkea. Myös tuomaritoiminta oli kokonaisuutena vakuuttavaa. Yksi oma havaintoni oli, että otteluiden aikana nähtiin aiempia vuosia vähemmän tilanteita, joissa yleisö tai joukkueet reagoivat äänekkäästi tuomioihin. Tämä kertoo osaltaan siitä, että yhteinen tulkintalinja on kehittynyt ja ratkaisut olivat aiempaa johdonmukaisempia.

Myös tuomarit toimivat joukkueena

Yksi keskeisistä ajatuksista oli, että tuomarit eivät toimi yksilöinä vaan joukkueena. Jokaiselle kentälle muodostettiin koko turnauksen ajaksi oma tuomariryhmänsä, joka työskenteli samoissa kokoonpanoissa kilpailujen läpi. Kuitenkin semifinaaleihin ja finaaleihin koottiin erikseen ennalta nimetyt tuomarit yli kenttärajojen.

Tätä yhteistyötä painotettiin voimakkaasti. Hyvä tuomarointi ei tarkoita sitä, että jokainen tekee omia ratkaisujaan mahdollisimman näkyvästi, vaan sitä, että kolmen tuomarin yhteistyö on saumatonta ja herättää luottamusta niin ottelijoissa kuin yleisössäkin. Kun kaikki liikkuvat oikein, näkevät tilanteet kukin parhaasta kulmasta ja kommunikoivat hyvin, yksittäisiä eriäviä lippuja nähdään harvemmin. Iijima-sensei kuvasi tavoitetta hyvin: kentällä on aina neljä muuta ihmistä, jotka on otettava huomioon. Oma toiminta on sovitettava osaksi kokonaisuutta.

Merkittävä sääntömuutos: myös oman maan ottelijoita tuomaroidaan

Kilpailujen suurin käytännön muutos liittyi tuomareiden esteellisyyteen. EKF oli päättänyt, että tuomarit voivat toimia myös oman maansa otteluissa. Aiemmin tätä on pyritty välttämään mahdollisuuksien mukaan.

Ratkaisu herätti paljon keskustelua. Tilanteet, joissa tuomari joutui arvioimaan omia maanmiehiään ratkaisevissa otteluissa, koettiin vaikeiksi. Vielä haastavampia olivat tapaukset, joissa vanhempi joutui tuomaroimaan oman lapsensa ottelua. Kendon EM-kisoissa tällaisia tilanteita syntyy väistämättä, koska lajin parissa on paljon perheitä, joista noustaan sekä tuomariksi että maajoukkueisiin. Useampi tuomari toivoi vapautusta tällaisista otteluista, mutta vaihtoja ei tehty.

Toisaalta eräs shinpanshuninin tehtävässä toiminut sensei esitti ajatuksen, joka jäi mieleen. Hänen mukaansa myös oman lapsen tuomitseminen kuuluu tuomarin vastuuseen. Se ei ole helppoa, mutta kendossa ei ole tapana väistää vaikeita tilanteita. Samalla kysymys kuuluu, missä kulkee puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden raja.

Moni pohti myös, liittyykö uusi linja pidemmän aikavälin kehitykseen. Jos kaikki maat hyväksyvät omien ottelijoidensa tuomitsemisen, myös maailmanmestaruuskilpailuissa japanilaiset ja korealaiset voisivat tulevaisuudessa tuomaroida omia ottelijoitaan.

Tsubazeriai pysyy edelleen suurimpana kehityskohteena

Edelleen eniten ohjeistusta annettiin tsubazeriai-tilanteista.

Linja on selkeä: tsubazeriai on vain hetkellinen vaihe ottelussa. Ottelijoiden tulee joko irtautua nopeasti tai tehdä välitön hiki-waza. Pitkä paikallaan seisominen ei kuulu nykysääntöihin.

Jos ottelijat eivät toimi oikein, tuomarin tulee antaa hansoku, vaikka sillä olisi ratkaiseva vaikutus ottelun lopputulokseen.

Kilpailujen aikana nähtiin edelleen melko pitkiä tsubazeriai-tilanteita. Samalla oli kuitenkin helppo huomata, että heti kun tuomarit puuttuivat niihin aktiivisesti ja ottelijat korjasivat asentonsa, otteluiden kulku muuttui välittömästi vauhdikkaammaksi ja teknisesti puhtaammaksi.

Väkivalta ei ole kendoa

Toinen vahvasti esillä ollut teema oli tarpeettoman voimankäytön tunnistaminen.

Perusajatus on yksinkertainen: kaikki tarpeeton tai vaarallinen toiminta ei ole enää kendoa vaan väkivaltaa. Tällaisiin tilanteisiin tulee puuttua hansokulla.

Erityisesti junioripoikien otteluissa nähtiin muutamia tilanteita, joissa oli erotettava oikeaoppinen taiatari pelkästä työntämisestä. Rajan vetäminen ei aina ole helppoa, mutta juuri se kuuluu tuomarin tärkeimpiin tehtäviin.

Zanshin viimeistelee pisteen

Myös zanshinin merkitystä korostettiin.

Vaikka osuma olisi teknisesti hyvä, piste voidaan peruuttaa, mikäli zanshin jää puutteelliseksi. Tuomareita rohkaistiin tekemään epäröimättä torikeshi silloin, kun kokonaisuus ei täytä ipponin edellytyksiä.

Samalla muistutettiin jälleen siitä, että hyvä ippon ei ole pelkästään voimakas osuma. Yuko-datotsun arviointi on aina kokonaisuus. Kevytkin mutta täydellinen suoritus voi olla piste, kun taas näyttävä ja voimakas lyönti ei välttämättä ole.

Yhteinen sana sovittu ottelun keskeyttämisen pyytämiseksi

Yksi pieni mutta käytännössä merkittävä uudistus koski ottelijan pyyntöä ottelun keskeyttämiseksi.

Jatkossa ottelijan tulee kuuluvasti sanoa “Time”, nostaa toinen kätensä ylös ja perääntyä, mikäli hän tarvitsee tauon esimerkiksi varusteiden korjaamista varten. Aiemmin käytännöt vaihtelivat, mutta nyt yhteinen sana on päätetty ja toimii sekä Japanissa että kansainvälisissä kilpailuissa.

Pieniä käytännön havaintoja

Kilpailujen aikana tuli vastaan myös muita käytännön yksityiskohtia.

Ensimmäisenä kilpailupäivänä shinain tarkastusmerkinnät oli sijoitettu bambuosaan juuri siihen kohtaan, josta shinaita kannetaan. Merkinnät suttaantuivat ja kuluivat nopeasti pois, ja seuraavana päivänä toimitsijat olivat korjanneet linja ja merkinnät olivatkin jo perinteisellä paikallaan kahvassa.

Loukkaantumistilanteiden toimintamalli käytiin myös tarkasti läpi. Tarvittaessa lääkintähenkilökunta arvioi tilanteen ensin. Jos ottelija voi jatkaa, aikaa annetaan enintään viisi minuuttia hoitoa tai palautumista varten. Aika tulee kellottaa lääkintähenkilön lausuttua asiasta eikä sitä edeltävä, tilanteen arviointiin käytetty ottelukatkos kuluta tätä viittä minuuttia.

Tuomareille muistutettiin myös, ettei gogi ole keskustelu vaan nopea tarkistus siitä, ovatko kaikki samaa mieltä. Tuomaroinnin tuoksinnassa totesimme D-kentän tiimissä yhteisymmärryksemme siitä, että jos ehdottaa gogia, on hyvä tietää jo valmiiksi, mitä on ehdottamassa. Mitä selkeämmin asia on omassa mielessä, sitä helpompi kanssatuomareiden on vastata siihen yksinkertaisesti kyllä tai ei.

Lisäksi hansokun syy kannattaa näyttää selkeästi eleillä niin, että sekä ottelija että myös yleisö ymmärtää, miksi rangaistus annettiin.

Uusi palkintokategoria: Vuoden valmentaja

Kisoissa jaettiin ensimmäistä kertaa parhaan valmentajan (Best Coach) palkinto. Se herätti kisojen jälkeen jonkin verran keskustelua ja kysymyksiä, sillä valinnan perusteita ei avattu yleisölle. Palkinto myönnettiin Ranskan naisten maajoukkueen päävalmentajalle Natsuki Grossinille (7. dan), joka on luotsannut maata tässä roolissa vuodesta 2021 lähtien.

Ranska kuuluu jo entuudestaan Euroopan menestyneimpiä maihin, ja kentän laidalla pohdittiin, olisiko palkinto kuulunut ennemminkin jollekin nousevalle kendomaalle kannustuksena. Ennen kisojen alkua meille tuomareille valotettiin palkinnon kriteereitä näin: Palkinnon tarkoituksena on korostaa esimerkillistä budo-henkeä, kurinalaisuutta ja ryhdikkyyttä. Paino on siinä, miten valmentaja ja hänen joukkueensa toimivat kokonaisuutena: noudatetaanko aikatauluja säntillisesti ja onko toiminta kaikin puolin esimerkillistä myös ottelukenttien ulkopuolella. Palkinnon saaja määräytyi kisaorganisaation tekemien kokonaishavaintojen perusteella. Koska uusi kategoria on erinomainen tapa nostaa esiin lajin ydinarvoja, olisi jatkossa perusteltua avata nämä kriteerit selkeästi esim. kisakatalogissa tai kisojen kotisivuilla.

Mitä jäi itselle mieleen?

Yksi ajatus nousi kilpailujen aikana ylitse muiden; Kukaan meistä ei ole velvollinen toimimaan tuomarina. Voisimme kaikki jatkaa kendon harrastamista ilmankin tätä vastuuta. Silti maksamme lennot itse ja käytämme lomapäiviämme tähän. Miksi?

Kyse on tavasta antaa takaisin omalle yhteisölle. Jokainen voi olla mukana vain osallistujana, tai pyrkiä jättämään laji hieman parempaan kuntoon kuin millaisena sen itse sai. Tuomarointi on yksi tapa tehdä juuri sitä.

Kirjoittaja: Heini Korhonen

Tie kansainväliseksi kendotuomariksi

Ces Kendo, Kilpailut, Toiminnan kehittäminen , ,
Tie kansainväliseksi kendotuomariksi

Vuoden 2026 Euroopan tuomariseminaari ja suomalaiset tuomarit kansainvälisillä areenoilla
Kirjoittanut: Heini Korhonen, kendo renshi 7. dan


Olen osallistunut Brysselin tuomariseminaariin vuosien varrella monta kertaa, ensimmäisillä kerroilla vielä Suomen maajoukkueen jäsenenä. Vuosien varrella olen ollut mukana myös seminaarin tulkkina, joten olen saanut seurata tapahtumaa useasta eri näkökulmasta. Kuitenkin kun minut valittiin ensimmäisen kerran EM-kisojen tuomaristoon vuonna 2025, olin aidosti yllättynyt ja iloinen. Tuomarointi Leidenin EM-kisoissa oli mahtava kokemus, ja se avasi eteeni uusia näkymiä ja uusia tulokulmia kendoon.

Tuomarointi on tärkeä osa kendoa ja lajin kansainvälistä toimintaa mutta tuomariseminaari ja tie kansainväliseksi tuomariksi eivät välttämättä ole monelle kendon harrastajalle kovin tuttuja. Tämä artikkeli on yritys avata sekä vuoden 2026 tuomariseminaarin sisältöä että sitä polkua, jota pitkin suomalainen kendoka voi edetä EM- ja lopulta jopa MM-kisojen tuomariksi.

Kansainvälisissä kendokisoissa huomio kiinnittyy yleensä ottelijoihin. Heidät nähdään shiaijolla, he edustavat maataan, heidän suorituksiaan jännitetään ja heidän menestyksensä jää mieleen. Otteluiden onnistuminen ei kuitenkaan lepää vain kilpailijoiden varassa. Yhtä lailla tarvitaan tuomareita, joiden tekniseen osaamiseen, harkintakykyyn ja näkemykseen voidaan luottaa.

Kansainväliseksi kendotuomariksi ei nousta nopeasti eikä sattumalta. Taustalla on pitkä harjoittelun, kilpailukokemuksen, kotimaisen tuomaritoiminnan ja kansainvälisen arvioinnin polku. Yksi tämän polun tärkeimmistä etapeista on vuosittain järjestettävä alueellinen tuomariseminaari, jossa tuomareita koulutetaan, arvioidaan ja valitaan tuleviin arvokisoihin. Euroopan kendoliitto (EKF) järjestää kyseisen seminaarin pääsääntöisesti Brysselissä helmikuun alussa ja yhteistyössä kansainvälisen kendoliiton (FIK) kanssa. Vastaavat seminaarit järjestetään myös Aasiassa ja Amerikassa. Ennen MM-kisoja on tavallisesti myös lisäseminaari.

Vuoden 2026 European Zone Referee Seminar järjestettiin Brysselissä 31.1.–1.2.2026. Tapahtuma oli järjestyksessään jo 33.. Seminaari on sekä koulutustapahtuma että osa sitä prosessia, jonka kautta Euroopan mestaruuskisojen tuomaristo kootaan. Seuraavat EM-kisat järjestetään Podgoricassa, Montenegrossa 19.–21.6.2026.

Seminaari on portti kansainvälisiin tuomaritehtäviin

Brysselin seminaariin osallistuminen on edellytys, jos haluaa tulla valituksi seuraavien Euroopan mestaruuskisojen tuomariksi. Pelkkä korkea dan-arvo ei vielä riitä, eikä tuomariksi nousta yksittäisen kutsun perusteella. Taustalla on yhteinen eurooppalainen ja kansainvälinen arviointikäytäntö, jossa seurataan sekä teknistä osaamista että kykyä toimia osana kansainvälistä tuomarilinjaa.

Kun maa ilmoittaa henkilön seminaariin tuomariehdokkaana, samalla ilmoitetaan, että henkilö on käytettävissä myös tulevien EM-kisojen tuomaritehtäviin. Seminaari toimii siis samaan aikaan koulutuksena, arviointina ja näyttönä.

Ehdokkaiden määrälle on asetettu rajat. Maata kohden voidaan ilmoittaa enintään kymmenen tuomariehdokasta. Tavallisesti vähimmäisvaatimus on 6. dan, mutta tietyissä tilanteissa myös 5. danin entinen maajoukkue-edustaja voidaan hyväksyä mukaan EKF:n teknisen johdon harkinnalla. Tuomariksi kasvaminen on osa laajempaa kendouraa, jossa kilpailukokemus, tekninen ymmärrys ja kansainvälinen toiminta tukevat toisiaan.

Vuonna 2026 Suomen Kendoliiton edustajina seminaariin osallistui viisi henkilöä. Heistä kolme valittiin seuraaviin EM-kisoihin tuomareiksi.

Mitä tuomariseminaarissa käytännössä tehdään?

Brysselin seminaari on käytännönläheinen ja intensiivinen kokonaisuus. Tuomarikokelaiden lisäksi paikalle kutsutaan kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä maajoukkuetason ottelijoita eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi FIK tuo mukaan joukkueen japanilaisia ottelijoita, jotta harjoitusotteluiden taso vastaa mahdollisimman hyvin kansainvälisten arvokisojen tasoa.

Tuomarikokelaita on yhteensä noin sata. Heidät asetetaan arvojärjestykseen, ja ryhmä jaetaan kahdelle kentälle. Molemmilla kentillä tuomarit toimivat kolmen hengen ryhmissä ja tuomitsevat harjoitusotteluita. Ohjaavat senseit keskeyttävät välillä toiminnan, antavat palautetta ja tarkentavat linjauksia. Samalla arviointipaneeli seuraa koko ajan jokaisen kokelaan toimintaa. Viikonlopun aikana jokainen toimii vuorollaan sekä shushinin että fukushinin rooleissa. Myös ottelijat hyötyvät palautteesta, joka koskee juuri heidän toimintaansa sillä hetkellä ja on hyvin suoraa ja välitöntä. 

Tuomarilta vaaditaan paljon. Hänen on nähtävä nopeasti, mitä ottelutilanteessa todella tapahtuu, tehtävä ratkaisunsa varmasti ja samalla toimittava yhdenmukaisesti muiden tuomareiden kanssa. Juuri tätä seminaarissa harjoitellaan: ei vain sääntöjen tuntemista, vaan sitä, miten sääntöjä sovelletaan oikein, täsmällisesti ja kendon hengen mukaisesti.

Seminaarin yhteydessä järjestetään myös dan-kokeet aina 7. daniin asti. Osallistujille tarjoutuu myös runsaasti mahdollisuuksia jigeikoon. Tapahtuma kokoaa yhteen eri rooleissa toimivia kendokoita ja vahvistaa koko eurooppalaisen kendoyhteisön yhteisiä standardeja.

Vuoden 2026 seminaarissa korostuivat nito ja tsubazeriai

Keskeiseksi teemaksi nousi oikea tulkinta ottelutilanteissa, joissa pelkkä yleinen sääntötuntemus ei enää riitä, vaan tuomarilta vaaditaan tarkkaa lajikohtaista ymmärrystä. Erityisesti esillä olivat nito-ottelijoiden tuomarointi sekä tsubazeriain oikea arviointi. 

Tsubazeriain osalta painotettiin sitä, että tuomarin on erotettava toisistaan lyhyt, ottelun virtaan kuuluva kontakti ja sellainen tsubazeriai, joka muuttuu passiiviseksi, aikaa kuluttavaksi tai teknisesti virheelliseksi. Tsubazeriaissa hansokun perusteet voivat syntyä, jos kumpikaan ottelija ei yritä tekniikkaa tai puhdasta irtautumista riittävän nopeasti. Tsubazeriaista tulisi irtaantua noin “yhden hengenvedon”, eli noin kolmen sekunnin aikana. Samoin virheelliseksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa tsubazeriai nousee liian korkealle, painetaan väärällä kohdalla shinaita, estetään irtautuminen tai odotetaan passiivisesti tuomarin käskyä sen sijaan, että ottelijat itse purkaisivat tilanteen oikein. 

Niton kohdalla korostettiin erityisesti sitä, että kahden miekan ottelijoiden tilanteita ei saa tuomita epämääräisesti “erikoistapauksina”, vaan niissäkin on tunnistettava oikea rakenne ja oikea irtautuminen tsubazeriaista. Juuri tsubazeriaissa esiintyy nito-ottelijoiden kohdalla usein väärintulkintoja. Oikein toimittaessa lyhyen shinain tulee olla alla, pitkän päällä ja kaikkien kolmen tsuban lukittuneina oikein toisiaan vasten. Lisäksi nito-ottelija ei saa käyttää lyhyttä shinaita vastustajan sitomiseen, koukkaamiseen tai irtautumisen estämiseen. Irtauduttaessa tsubazeriaista nito-ottelijan on peräännyttävä selkeästi chudanin kautta oikealla jalkatyöllä ennen nito-kamaen ottamista. Sama koskee myös joodan-ottelijaa. 

Seminaarissa painotettiin ennen kaikkea täsmällistä, aktiivista ja yhdenmukaista tuomarilinjaa: tuomarin on nähtävä, milloin kontakti on vielä kendon mukaista kamppailua ja milloin se on jo hansokuun johtavaa virheellistä toimintaa.

Tsubazeriaita koskien lisää voi lukea Alex Bennetin eriomaisesta blogikirjoituksesta: https://alexandercbennett.substack.com/p/budo-beat-47-tsubazeriai

Myös tässä videossa esitetyt periaatteet oikeasta tavasta toimia tsubazeriaissa avaavat asiaa: https://www.youtube.com/watch?v=dZYkDJTQru8

Kansainväliseksi tuomariksi kasvaminen on pitkä polku

Kansainvälisissä kilpailuissa tuomarointi ei ole erillinen sivupolku, vaan vuosikymmenten työn tulos. Ensin rakennetaan vahva oma kendotausta: pitkä harjoittelu, kilpailukokemus ja usein myös maajoukkuetason kokemus. Sen jälkeen karttuu kokemusta kansallisista kilpailuista, leireistä ja tuomaritehtävistä. Vasta tämän pohjan päälle voi rakentua mahdollisuus nousta EM- ja myöhemmin MM-kisojen viralliseksi tuomariksi.

Kilpailijoiden saavutukset näkyvät mitaleina ja tuloksina, mutta myös tuomaritehtävissä toimiminen kertoo suomalaisen kendon tasosta ja syvyydestä. Kun suomalainen valitaan kansainväliseen tuomaristoon, kyse on samalla luottamuksesta hänen henkilökohtaiseen osaamiseensa ja siihen työhön, jota Suomessa on tehty vuosien ajan.

Suomen Kendoliitto tukee tuomariseminaariin osallistumista kattamalla suomalaisten osallistujien majoituksen. Lennot kukin osallistuja maksaa itse. EM- ja MM-kisoissa järjestäjä vastaa tuomarien majoituksesta ja kisapäivien ruokailuista, mutta matkakulut jäävät pääsääntöisesti tuomarin itsensä maksettaviksi. 

Vastapainona liiton tuesta, tuomariseminaarissa käyvät suomalaiset kendokat opettavat tuomarointia eri yhteyksissä kotimaassa. Tätä kautta kotimaisten kilpailujemme tuomaroinnin taso ja sitä myöten myös otteluiden taso kehittyy ja pysyy kansainvälisessä linjassa. 

Suomalaisten tie kansainvälisille areenoille

Suomalaisessa kendossa on kuljettu pitkä matka myös tuomaroinnin saralla. Kansainväliselle tasolle yltäneet suomalaiset tuomarit eivät ole päätyneet tehtäviinsä sattumalta. Taustalla on pitkä ura kendon parissa kilpailijana, opettajana, seuratoimijana ja kotimaisena tuomarina.

Suomalaisista Mikko Salonen on toiminut EM-kisatuomarina vuodesta 2010 ja Markus Frey vuodesta 2011 alkaen. MM-kisoihin Salonen valittiin tuomariksi ensi kertaa vuonna 2012 ja Frey vuonna 2015. Heidän lisäkseen EM-kisoissa tuomarina on toiminut Kari Ruuhilahti (2019) ja Heini Korhonen (2025). Vuoden 2026 EM-kisoihin valittiin Mikko Salonen, Markus Frey ja Heini Korhonen.

Pienelle kendomaalle tämä on merkittävä asia. Kansainvälinen tuomarointi osoittaa, että Suomessa on pystytty kasvattamaan kilpailijoiden lisäksi myös lajin syvällisiä osaajia, joihin luotetaan.

Enemmän kuin yksi viikonloppu Brysselissä (Michibito – yama-yama-gumo)

Kendotuomarointi, erityisesti kansainvälisillä areenoilla, ei ole vain tekninen tehtävä kilpailun laidalla, vaan tärkeä osa lajin yhteistä laatua, oikeudenmukaisuutta ja jatkuvuutta. Samalla se on osoitus siitä, että kendossa voi kehittyä ja palvella lajia monella tavalla myös aktiivisimman kilpailu-uran jälkeen.

Myös pieni kendomaa voi olla mukana lajin kansainvälisessä päätöksenteossa, arvioinnissa ja arvokisojen toteutuksessa. Kun suomalainen toimii EM- tai MM-tason tuomarina, hän ei edusta vain itseään, vaan myös suomalaista kendokulttuuria, harjoittelun tasoa ja sitä luottamusta, joka on vuosien saatossa yhdessä ansaittu.

Yksittäisen harrastajan kannalta tuomarointi avaa uusia ulottuvuuksia mutta vaatii samalla paljon. Matkalaiselle paljastuu kendohaasteiden vuoristosta pilvien lomasta aina uusia huippuja valloitettaviksi. 

Tuomaroinnin perusmateriaalit: