Matkani Katsuuraan alkoi kesän 2025 Porin kendoleiriltä. Heini Korhonen oli käynyt keväällä Japanissa Kitamoto kendo leader’s -seminaarissa ja hän jakoi seminaarikokemuksiaan iltaa istuttaessa. Seminaari oli ollut selvästi merkityksellinen hänelle, sen pystyi aistimaan koko siitä olemuksesta ja palosta, millä Heini seminaarista puhui. Heinin innostus tarttui ja huomasin jatkuvasti kesälomalla ajattelevani, että ei tällaista tilaisuutta vain voi jättää käyttämättä.
Kitamoto international kendo leader’s seminar
Perinteinen Kitamoto leiri pidettiin 50.:ttä kertaa 17.-24.10.2025 Katsuurassa. Ensimmäinen leiri pidettiin Katsuurassa vuonna 1975 ja sen jälkeen sitä on pidetty Kitamotossa. Koronan jälkeen leiri palasi Katsuuraan, jossa se on järjestetty vuodesta 2023 lähtien. Leiri kokoaa yhteen paikkaan kokeneita kendokoita kymmenistä eri maista viikon ajaksi oppimaan yhdessä ja jakamaan kokemuksia. Tällä kerralla mukaan oli kutsuttu Suomesta kaksi kendokaa, Pia Karasjärvi ja Jarno Rekiranta.
Lentomme laskeutui Naritan lentokentälle pilvisenä torstaiaamuna. Olimme Pian kanssa suunnitelleet menevämme Japaniin päivää aiemmin ja sitten seminaarin jälkeen jäävämme pariksi päiväksi katselemaan paikkoja. Seminaaria edeltäväksi yöksi oltiin varattu hotelli Chibasta. Sieltä oli kätevä matka Tokioon, seminaaripaikalle, sekä läheiseen kendokauppaan, josta hankimme shinait sekä aivan luvattoman paljon kaikkea muuta. Saimme myös puristettua aikatauluumme lyhyen vierailun Tokioon tuliaisostoksia varten.
Perjantaina suuntasimme kohti Katsuuraa paikallisjunalla Chibasta. Junassa törmäsimme tutunoloisia tavaroita kantaviin henkilöihin, jotka eivät olleet paikallisia. Meitä olikin siinä junassa suurempi porukka menossa samaan osoitteeseen. Perille Katsuuran juna-asemalle saapuessamme alkoi olla jo hämärää, eikä julkisesta liikenteestä oikein ollut siellä kokemuksia, joten lähdimme yhteistuumin taapertamaan kohti seminaaripaikkaa. Eihän sinne kovin pitkä matka kartan mukaan ollut.
Matka sujui verkkaisesti ja kaikista huokui innostus tulevaa seminaaria kohtaan. Tultuamme seminaaripaikan lähelle viimeisen mäen juureen, tuli kuitenkin tunne, että on ehkä tullut tehtyä arviointivirhe. Mäki oli jyrkkä ja pitkä ja mukana kaikilla oli kendovarusteiden lisäksi kaikki mahdollinen tavara, mitä reissussa oli matkassa. Tästä alkoi seminaarin ensimmäinen ja fyysisesti rankimmasta päästä oleva ponnistus.
Illalla meidät jaettiin kahden hengen huoneisiin. Jako oli ilmeisesti tehty kutakuinkin ikäjärjestyksessä, mikä toimi hyvin, sillä useilla oli samankaltaisessa elämäntilanteessa oleva kämppäkaveri, joten juttua löytyi helposti muistakin aiheista, kuin kendosta.
Leirillä opettajina toimi liuta 8. Dan huippuopettajia:
Okajima Kiyokazu
Shimojima Tsuneshi
Tomohiro Koji
Karukome Yoshiomi
Mukana ohjaamassa oli myös Yoshisato sekä Takamori senseit ja leirin vakiovarustukseen kuuluva Alex Bennett, joka toimi myös tulkkina.
Ensimmäinen seminaaripäivä alkoi aamupalalla, avajaisseremonialla, yhteiskuvalla ulkona ja orientaatiolla. Päivän rakenne oli normaalisti seuraava:
6:30-7.30 aamukeiko
Aamupala
9:00-11:30 kata tai kihon bokutolla tai shinailla
Lounas
13:30-15:30 Tuomarointi, shiai
15:40-18:00 Keiko
Päivällinen
19:30-20:30 iltaluento
Sillä lisäyksellä, että vähintään kerran päivässä oli aivan välttämätöntä hyödyntää seminaarikeskuksen ofuroa. Kuuma kylpy harjoitusten jälkeen rentoutti lihaksia ja virkisti mieltä, ihan kuin olisi saunassa käynyt. Iltaisin jäi myös hyvin aikaa käydä ostoksilla, syömässä tai istua iltaa hyvässä seurassa.
Ensimmäiset päivät japanissa olivat pilvisiä, mutta lämpötila oli silti hellelukemissa. Viikonlopun jälkeen ilmat alkoivat kuitenkin viiletä, tosin t-paidalla ja kevyellä takilla tarkeni koko reissun ajan. Ulkoilman lämpötilanvaihtelut tuntuivat myös salissa. Alkuseminaarin harjoitukset olivat kendotieni nihkeimpiä ilmankosteudeltaan ja kun kelit viilenivät, oli sali (aamuisin) kylmimpiä, missä olen harjoitellut, mutta seura ja tunnelma olivat koko seminaarin ajan lämpimät.
Harjoituksissa korostuivat kihon ja kata, joiden käsittelyssä varsinkin kihonin kohdalla oli näkökulmana se, mitä me voimme viedä aloittelijoille ja vähän edistyneemmille takaisin omaan seuraamme ja maahamme. Mitkä ovat ne asiat, mitä perustekemisessä tulee korostaa: jalkatyö, vartalo, äänen käyttö, seme. Kataa teimme myös keskustellen perusteellisesti pienemmistäkin nuansseista. Opettajat vastasivat kärsivällisesti kiperiinkin kysymyksiin, joita seminaariväellä riitti.
Seminaarissa uppouduttiin myös tuomarointiin toden teolla. Tuomaritoiminnan käsittely aloitettiin perusasioista, kuten seminaarissa muidenkin kendon osa-alueiden kanssa: tuomarin ja lippujen asento, liikkuminen, termit, ääni, paikka suhteessa ottelijoihin ja toisiin tuomareihin. Tuomaroimme toistemme sekä keskiviikkona vierailleiden opiskelijoiden otteluita.
Toistemme otteluiden tuomaroinnissa oltiin aktiivisia sivustaseuraajia ja otteluita keskeytettiin kiinnostavissa tilanteissa keskusteluja varten. Vähä vähältä ottelun seuraamiseen alkoi harjaantua ja fokus rupesi siirtymään tilanteissa yhä aikaisempaan hetkeen. Siihen, miten ottelijat alkavat luoda paikkaa ja miten tilanne alkaa kehittyä kohti lyöntiä.
Tuomarikoulutus huipentui huoneiden väliseen joukkuekisaan, jossa huonetoverit ottelivat vastakkaisissa joukkueissa. Tässä päästiin ottamaan miekalla mittaa seminaarin tutuimmaksi käyneen toverin kanssa ja tuomaroimaan hyvin intensiivisiä ja kiinnostavia otteluita. Tulostaulua piti lopussa tarkastella oikein ajan kanssa, sillä ottelut olivat hyvin tasaisia ja lopputulos ratkesi vasta viimeisessä ottelussa.
Useampana iltana ohjelmassa oli iltaluento erinäisistä aiheista. Näitä luentoja kävivät pitämässä vierailevat tähdet, kuten Suomessa hyvinkin tuttu Miyasaka-sensei, joka piti luennon dopingista. Luentoja oli myös FIK:sta organisaationa sekä kendon historiasta. Muitakin vierailevia opettajia oli mukana seminaarissa sekä seuraamassa, että ottamassa osaa jigeikoon.
Seminaari toi yhteen kendokoita ympäri maailman Euroopasta, Amerikasta ja Aasiasta, ja oli ilo huomata, että kendo on vetänyt puoleensa loistavia, ystävällisiä ja innokkaita tyyppejä kaikkialla. Suosittelemme leiriä lämpimästi, tämä oli helposti yksi parhaista kendokokemuksista tähän mennessä. Viikko seminaarissa oli täynnä upeita kokemuksia, ahaa-elämyksiä ja hyvää ruokaa. Seminaari poiki uusia ystäviä ja kontakteja kendomaailmaan, whatsapp ryhmän seminaarin jäsenille, jossa jaetaan tietoa ja kokemuksia sekä tietenkin kaverikuvia, kun Kitamoto-tutut toisiinsa maailmalla törmäävät.
Kendo world keikokai
Seminaarin päätöspäivänä keräsimme kimpsumme ja kampsumme ja siistimme paikat. Matkamme jatkui seuraavaksi Sakuraa kohti, Kitamoton vakiovarustukseen kuuluvan Alexander Bennettin ja Kendo Worldin järjestämälle Samurai Journeylle. Katsuurasta kiertueelle tuli mukaan kymmenkunta seminaarin kendokaa, joiden kanssa tutustuimme Japanin historiaan ja paikallisiin kendokoihin. Reissulla käytiin tekemässä keikoa paikallisten opettajien kanssa ja sen lisäksi kierreltiin Sakuran kulttuurikohteissa. Varsin lyhyessä ajassa ehdittiin käydä useassa paikassa, Hotta Masatomon asuintiloilla, kansallisen historian museossa, Tatsumi-Ryu -esittelyssä, Samuraiden asuinpaikoilla, Makata-pyhäkössä sekä yksityisessä Katana-näyttelyssä.
Perjantaina kävimme paikallisella dojolla vierailulla ja teimme mawari geikoa paikallisten opettajien kanssa. Mukana oli aikalailla sama määrä meitä vierailijoita, kuin dojon omaa porukkaa, joten tässä pääsi todella lämmittämään päivän matkustelun jumittamia jäseniä. Tämä tapahtuma oli näköjään poikinut mediankin huomiota ja paikallistelevision toimittaja sekä kuvaaja olivat paikan päällä taltioimassa tilaisuutta. Bennett hoiti median ja me saimme keskittyä kendoon.
Lauantaina kulttuurikiertelyn jälkeen meillä oli edessä Kendo World Keiko-Kai. Tapahtuma oli kerännyt nelisenkymmentä kendokaa Seishonen gymnasiumille, tosin tiukan aikataulun vuoksi ei juuri ehditty tutustumaan muuten, kuin miekan avulla. Mukana oli myös useita 7. Ja 8. Dan opettajia ja olikin mielenkiintoista käydä parin päivän aikana harjoittelemassa valtavan monen hyvin erilaisen opettajan kanssa. Tämä oli myös kendon osalta päätös reilun viikon pituiselle matkallemme Japaniin.
Sunnuntaina oli aika kerätä tavarat hotellilta, käydä hyvästellä muut matkalaiset sekä Bennett ja suunnata kotia kohti (pienen Akihabara-kierroksen jälkeen).
Aika tuntui lentäneen hurjaa vauhtia, kun tekemistä, seuraa ja tapahtumia oli päivät pullollaan. Vaikka paluumatkalla jo odottikin perheen näkemistä ja reissusta kertomista, niin olon täytti haikeus. Niin paljon oli koettu ja nähty ja tätä reissua yhä näin puolen vuoden jälkeen sulattelen sekä lämmöllä muistelen.
-Jarno
TV uutinen:
