Iaido

Mika Lang on Lahden Shi-Ken-Kain jäsen ja tuore iaidon shodan (1.dan). Tässä hänen kokemuksiaan osallistumisesta ensimmäistä kertaa iaidon EM-kisoihin. Toivottavasti Mikan kokemukset voivat toimia inspiraationa muillekin iaidon harrastajille lähteä mukaan maajoukkuetoimintaan!

Ensimmäisiin Iaidon EM–kisoihin valmistautuminen alkoi viime kesänä. Tieto maajoukkueeseen pääsystä antoi buustia harjoituksiin, ja treenikertoja tuli kasvatettua neljään kertaan viikossa. Toistoja oli saatava mahdollisimman paljon, ja tekniikkaa täytyi hioa ja korjata.

Lisäharjoitusten sopiminen pääkaupunkiseudulle oli todella tärkeää kisoihin valmistautumisen kannalta. Maajoukkueringin ja myöhemmin valitun maajoukkueen kanssa harjoittelu kehitti tekniikan lisäksi myös henkistä puolta; kokeneilta joukkuekavereilta sai arvokkaita vinkkejä niin harjoittelusta kuin kaikesta muustakin kisoihin liittyvästä, kuten esim. varusteiden valinnasta.

Ringin ja maajoukkueen kanssa harjoittelu kasvatti joka kerta luottamusta siihen, että kisoista selvitään – kasvavasta jännityksestä huolimatta. Näin jälkikäteen huomaa, että valmennusporukka ja varsinkin päävalmentaja oli rakentanut kisoja edeltävät harjoitukset huolella. Jokainen harjoitus kehitti omaa aluettaan. Kisoja edeltäneiden harjoitusten loppuleikittely rentoutti mukavasti. Nyt oltiin valmiita.

Itse kisat oli todella mahtava kokemus. Yli kolmensadan lajin harrastajan kokoontuminen saman hallikuvun alle tuntui upealta. Isossa porukassa seminaaripäivän opetukset kasvattivat itseluottamusta ennen kisapäivää, ja kisapäivän aamuna tekeminen alkoi olla rentoa, melkoisesta hermostuneisuudesta huolimatta.

Koko kisatapahtuman ajan olimme joukkueen kanssa yhtä. Toisten tsemppaamien ja joukkueen tuki oli tosi arvokasta kisojen aikana. Joukkuetovereille antaisin lisämitalit kannustuksesta ja tsemppauksesta. Varsinainen mitali, joukkueen saavuttama EM –hopea oli todella huikea suoritus. Vaikka yksilötasoilla ei päästy aivan mitaleille, niin joukkuemitali osoitti juuri sen upean yhdessä taistelemisen hengen, joka otteluita seuratessa tuntui välillä katsomossa asti. Pudotetun Ruotsin joukkueen ilmeet muistan varmasti pitkän aikaa.

Kokonaisuudessaan kisat ja kisamatka opetti paljon. Tekniikoihin tuli jonkun verran tarkennuksia, ja oli mukava huomata, että lajin Euroopan huiput eivät ole kovin kaukana. Töitä täytyy kuitenkin tehdä, ja toivottavasti pystyn harjoittelemaan joukkueen kanssa mahdollisimman usein. Mieleeni jäi sensein sanat kisojen päätöstapahtumassa; ”Harjoitelkaa, harjoitelkaa paljon.”

Kuvat: https://flic.kr/s/aHsm8XjCYS