Suomen Sports Chanbara -maajoukkue teki loistavaa tulosta Prahassa 13.–14. kesäkuuta järjestetyissä Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Vain 13 urheilijan kokoinen suomalaisjoukkue osoitti kuuluvansa maanosan ehdottomaan kärkeen saavuttaen menestystä jokaisessa kategoriassa, johon se osallistui.
Suomen joukkueen edustajat nousi palkintopallille ja toi kotiin huiman 26 mitalin saaliin, joka jakautui seuraavasti:
5 kultaa
5 hopeaa
16 pronssia
Maajoukkue koostui viidestä Kotkan seuran ja kahdeksasta Porin seuran edustajasta. Tämä tiivis ryhmä onnistui murtamaan suurten Sports chanbara-maiden rintaman ennakkoluulottomilla ja tarkoilla suorituksillaan.
Menestys laajalla rintamalla osoittaa suomen Sports chanbara-valmennuksen ja harjoituskulttuurin korkean tason.
Maajoukkueessa mukana kisoissa loistivat:
* Elina Paala, Anna Hakulinen, Maija Laitinen, Lilja Salovirta, Onni Salovirta, Juuso Petäjä, Mikael Salovirta, Olli Lindgren, Moritz Nie, Eemeli Syväkuru, Onni Paala, Kari Ruuhilahti sekä Henri Korkalainen (valmentaja/ manageri)
Joukkueen venyminen kaikissa osallistutuissa kategorioissa oli poikkeuksellista. Turnauksesta palasi Suomeen väsynyt, mutta äärimmäisen tyytyväinen ryhmä, joka onnistui vakiinnuttamaan paikkansa Euroopan huippumaana.
Sports Chanbara on moderni japanilainen taistelulaji, jossa otellaan erilaisilla ilmatäytteisillä aseilla. Laji vaatii äärimmäistä nopeutta, taktista silmää ja reaktiokykyä, joita suomalaisurheilijat väläyttivät Prahassa viikonlopun aikana onnistuneesti.
Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja kuvamateriaalit:
Elina Paala
Tiedottaja/ Suomen Sports Chanbara liitto (FSCF)
0505336422
elina.paala@daikumakenkai.fi
www.daikumakenkai.fi
Leppävaaran budoseura “Lebudo” on saanut ensimmäisenä suomalaisena urheiluseurana Olympiakomitean ja urheilun lajiliittojen myöntämän Tähtiseura-statuksen “japanilaiset aselajit” -kategoriassa. Tähtiseura-laatumerkki kertoo korkeatasoisesta seuratoiminnasta ja se myönnetään yleensä seuran yksittäiselle lajille kerrallaan.
Suomen kendoseurojen keskusliiton puheenjohtaja Joonas Pihjalan mukaan Suomessa on entuudestaan yksi “kendon tähtiseura”-statuksen saanut seura. Monessa liiton seurassa harjoitellaan kuitenkin useampaa kuin yhtä lajia. “Lebudolle ensimmäisenä myönnetty japanilaisten aselajien Tähtiseura-status avaa ovia myös muiden useita japanilaisia aselajeja harjoittavien seurojen Tähtiseura-kehitystyölle“, Pihlaja arvioi.
Espoon alueella toimivassa Lebudossa harjoitellaan kolmea japanilaista aselajia: kendoa, iaidoa ja jodoa. Seuran puheenjohtaja Joni Tammen mukaan Tähtiseura-tunnuksen hakeminen yhdelle lajille kerrallaan ei tuntunut oikealta. “Monet jäsenet harjoittelevat useampaa lajia, ja suorastaan kannustamme tähän. Lajit ovat keskenään erilaisia, mutta niitä yhdistää japanilaisen miekan käyttö ja samurai-ajoilta periytyvät periaatteet, ja lajit tukevat hyvin toisiaan” kommentoi Tammi, joka itsekin harjoittelee kaikkia kolmea lajia.
Budolajien harjoittaminen ei käytännön tasolla ole suurelle yleisölle kovin tuttua, vaikka monilla on niistä etenkin elokuvien kautta jonkinlainen mielikuva. Tähtiseuroilta vaadittavat selkeät harrastustoiminnan kuvaukset auttavat myös lajeista kiinnostuneita saamaan todenmukaisen mielikuvan harrastamisesta. Harjoituksissa noudatettava valmennuslinja on niin harrastajien kuin ohjaajienkin nähtävillä ja tukee toiminnan yhtenäisyyttä.
Aikuisten harrastustoimintaan keskittyviä tähtiseuroja on Suomessa noin kaksisataa ja ne toimivat 55 lajiliiton alaisuudessa. Tähtimerkki on seuralle myönnetty tunnustus, joka kertoo vastuullisesta ja laadukkaasta toiminnasta. Ohjelmasta vastaa Olympiakomitea yhdessä urheilun aluejärjestöjen ja lajiliittojen kanssa.
Mikä:
Leppävaaran budoseura “Lebudo”: vuonna 2004 perustettu espoolainen japanilaisiin aselajeihin keskittyvä budoseura, jossa harjoitellaan kendoa, iaidoa ja jodoa Japanin kendoliiton alaisen opetusuunnitelman mukaisesti. Lebudo on Suomen suurimpia japanilaisiin aselajeihin keskittyviä budoseuroja ja sen kasvateilla on lajeista useita Suomen- ja Euroopan-mestaruuksia.
Budo: japanilaisiin taistelulajeihin liittyvä käsite, joka koostuu sanoista bu eli sotataito, ja do eli tie. Budon “tie” viittaa itsensä kehittämisen polkuun kehon ja mielen hallintaa kehittävien lajien kautta.
Kendo: samuraiden miekkailutaidoista kehitetty moderni kontaktilaji, jossa bambumiekat ja suojavarusteet mahdollistavat iskujen viemisen perille asti.
Iaido: viisisataa vuotta vanhoihin samuraitaitoihin perustuva budolaji, jossa harjoitellaan katana-miekan käyttöä pääasiassa yksin erilaisten liikesarjojen avulla.
Jodo: kirjaimellisesti kepin tie, jossa harjoittelija pyrkii taltuttamaan miekkaa käyttävän hyökkääjän puista jo-sauvaa käyttämällä.
Lajeihin tutustuminen: Lebudo järjestää kaikista lajeista näytöksen Espoo-päivillä (https://www.espoo.fi/fi/espoo-paiva), lauantaina 29.8.2026 Ruusutorpan koululla Leppävaarassa.
Lisätietoa: Leppävaaran budoseura, www.lebudo.fi, puheenjohtaja Joni Tammi
Vuoden 2026 Euroopan tuomariseminaari ja suomalaiset tuomarit kansainvälisillä areenoilla Kirjoittanut: Heini Korhonen, kendo renshi 7. dan
Olen osallistunut Brysselin tuomariseminaariin vuosien varrella monta kertaa, ensimmäisillä kerroilla vielä Suomen maajoukkueen jäsenenä. Vuosien varrella olen ollut mukana myös seminaarin tulkkina, joten olen saanut seurata tapahtumaa useasta eri näkökulmasta. Kuitenkin kun minut valittiin ensimmäisen kerran EM-kisojen tuomaristoon vuonna 2025, olin aidosti yllättynyt ja iloinen. Tuomarointi Leidenin EM-kisoissa oli mahtava kokemus, ja se avasi eteeni uusia näkymiä ja uusia tulokulmia kendoon.
Tuomarointi on tärkeä osa kendoa ja lajin kansainvälistä toimintaa mutta tuomariseminaari ja tie kansainväliseksi tuomariksi eivät välttämättä ole monelle kendon harrastajalle kovin tuttuja. Tämä artikkeli on yritys avata sekä vuoden 2026 tuomariseminaarin sisältöä että sitä polkua, jota pitkin suomalainen kendoka voi edetä EM- ja lopulta jopa MM-kisojen tuomariksi.
Kansainvälisissä kendokisoissa huomio kiinnittyy yleensä ottelijoihin. Heidät nähdään shiaijolla, he edustavat maataan, heidän suorituksiaan jännitetään ja heidän menestyksensä jää mieleen. Otteluiden onnistuminen ei kuitenkaan lepää vain kilpailijoiden varassa. Yhtä lailla tarvitaan tuomareita, joiden tekniseen osaamiseen, harkintakykyyn ja näkemykseen voidaan luottaa.
Kansainväliseksi kendotuomariksi ei nousta nopeasti eikä sattumalta. Taustalla on pitkä harjoittelun, kilpailukokemuksen, kotimaisen tuomaritoiminnan ja kansainvälisen arvioinnin polku. Yksi tämän polun tärkeimmistä etapeista on vuosittain järjestettävä alueellinen tuomariseminaari, jossa tuomareita koulutetaan, arvioidaan ja valitaan tuleviin arvokisoihin. Euroopan kendoliitto (EKF) järjestää kyseisen seminaarin pääsääntöisesti Brysselissä helmikuun alussa ja yhteistyössä kansainvälisen kendoliiton (FIK) kanssa. Vastaavat seminaarit järjestetään myös Aasiassa ja Amerikassa. Ennen MM-kisoja on tavallisesti myös lisäseminaari.
Vuoden 2026 European Zone Referee Seminar järjestettiin Brysselissä 31.1.–1.2.2026. Tapahtuma oli järjestyksessään jo 33.. Seminaari on sekä koulutustapahtuma että osa sitä prosessia, jonka kautta Euroopan mestaruuskisojen tuomaristo kootaan. Seuraavat EM-kisat järjestetään Podgoricassa, Montenegrossa 19.–21.6.2026.
Seminaari on portti kansainvälisiin tuomaritehtäviin
Brysselin seminaariin osallistuminen on edellytys, jos haluaa tulla valituksi seuraavien Euroopan mestaruuskisojen tuomariksi. Pelkkä korkea dan-arvo ei vielä riitä, eikä tuomariksi nousta yksittäisen kutsun perusteella. Taustalla on yhteinen eurooppalainen ja kansainvälinen arviointikäytäntö, jossa seurataan sekä teknistä osaamista että kykyä toimia osana kansainvälistä tuomarilinjaa.
Kun maa ilmoittaa henkilön seminaariin tuomariehdokkaana, samalla ilmoitetaan, että henkilö on käytettävissä myös tulevien EM-kisojen tuomaritehtäviin. Seminaari toimii siis samaan aikaan koulutuksena, arviointina ja näyttönä.
Ehdokkaiden määrälle on asetettu rajat. Maata kohden voidaan ilmoittaa enintään kymmenen tuomariehdokasta. Tavallisesti vähimmäisvaatimus on 6. dan, mutta tietyissä tilanteissa myös 5. danin entinen maajoukkue-edustaja voidaan hyväksyä mukaan EKF:n teknisen johdon harkinnalla. Tuomariksi kasvaminen on osa laajempaa kendouraa, jossa kilpailukokemus, tekninen ymmärrys ja kansainvälinen toiminta tukevat toisiaan.
Vuonna 2026 Suomen Kendoliiton edustajina seminaariin osallistui viisi henkilöä. Heistä kolme valittiin seuraaviin EM-kisoihin tuomareiksi.
Mitä tuomariseminaarissa käytännössä tehdään?
Brysselin seminaari on käytännönläheinen ja intensiivinen kokonaisuus. Tuomarikokelaiden lisäksi paikalle kutsutaan kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä maajoukkuetason ottelijoita eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi FIK tuo mukaan joukkueen japanilaisia ottelijoita, jotta harjoitusotteluiden taso vastaa mahdollisimman hyvin kansainvälisten arvokisojen tasoa.
Tuomarikokelaita on yhteensä noin sata. Heidät asetetaan arvojärjestykseen, ja ryhmä jaetaan kahdelle kentälle. Molemmilla kentillä tuomarit toimivat kolmen hengen ryhmissä ja tuomitsevat harjoitusotteluita. Ohjaavat senseit keskeyttävät välillä toiminnan, antavat palautetta ja tarkentavat linjauksia. Samalla arviointipaneeli seuraa koko ajan jokaisen kokelaan toimintaa. Viikonlopun aikana jokainen toimii vuorollaan sekä shushinin että fukushinin rooleissa. Myös ottelijat hyötyvät palautteesta, joka koskee juuri heidän toimintaansa sillä hetkellä ja on hyvin suoraa ja välitöntä.
Tuomarilta vaaditaan paljon. Hänen on nähtävä nopeasti, mitä ottelutilanteessa todella tapahtuu, tehtävä ratkaisunsa varmasti ja samalla toimittava yhdenmukaisesti muiden tuomareiden kanssa. Juuri tätä seminaarissa harjoitellaan: ei vain sääntöjen tuntemista, vaan sitä, miten sääntöjä sovelletaan oikein, täsmällisesti ja kendon hengen mukaisesti.
Seminaarin yhteydessä järjestetään myös dan-kokeet aina 7. daniin asti. Osallistujille tarjoutuu myös runsaasti mahdollisuuksia jigeikoon. Tapahtuma kokoaa yhteen eri rooleissa toimivia kendokoita ja vahvistaa koko eurooppalaisen kendoyhteisön yhteisiä standardeja.
Vuoden 2026 seminaarissa korostuivat nito ja tsubazeriai
Keskeiseksi teemaksi nousi oikea tulkinta ottelutilanteissa, joissa pelkkä yleinen sääntötuntemus ei enää riitä, vaan tuomarilta vaaditaan tarkkaa lajikohtaista ymmärrystä. Erityisesti esillä olivat nito-ottelijoiden tuomarointi sekä tsubazeriain oikea arviointi.
Tsubazeriain osalta painotettiin sitä, että tuomarin on erotettava toisistaan lyhyt, ottelun virtaan kuuluva kontakti ja sellainen tsubazeriai, joka muuttuu passiiviseksi, aikaa kuluttavaksi tai teknisesti virheelliseksi. Tsubazeriaissa hansokun perusteet voivat syntyä, jos kumpikaan ottelija ei yritä tekniikkaa tai puhdasta irtautumista riittävän nopeasti. Tsubazeriaista tulisi irtaantua noin “yhden hengenvedon”, eli noin kolmen sekunnin aikana. Samoin virheelliseksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa tsubazeriai nousee liian korkealle, painetaan väärällä kohdalla shinaita, estetään irtautuminen tai odotetaan passiivisesti tuomarin käskyä sen sijaan, että ottelijat itse purkaisivat tilanteen oikein.
Niton kohdalla korostettiin erityisesti sitä, että kahden miekan ottelijoiden tilanteita ei saa tuomita epämääräisesti “erikoistapauksina”, vaan niissäkin on tunnistettava oikea rakenne ja oikea irtautuminen tsubazeriaista. Juuri tsubazeriaissa esiintyy nito-ottelijoiden kohdalla usein väärintulkintoja. Oikein toimittaessa lyhyen shinain tulee olla alla, pitkän päällä ja kaikkien kolmen tsuban lukittuneina oikein toisiaan vasten. Lisäksi nito-ottelija ei saa käyttää lyhyttä shinaita vastustajan sitomiseen, koukkaamiseen tai irtautumisen estämiseen. Irtauduttaessa tsubazeriaista nito-ottelijan on peräännyttävä selkeästi chudanin kautta oikealla jalkatyöllä ennen nito-kamaen ottamista. Sama koskee myös joodan-ottelijaa.
Seminaarissa painotettiin ennen kaikkea täsmällistä, aktiivista ja yhdenmukaista tuomarilinjaa: tuomarin on nähtävä, milloin kontakti on vielä kendon mukaista kamppailua ja milloin se on jo hansokuun johtavaa virheellistätoimintaa.
Kansainväliseksi tuomariksi kasvaminen on pitkä polku
Kansainvälisissä kilpailuissa tuomarointi ei ole erillinen sivupolku, vaan vuosikymmenten työn tulos. Ensin rakennetaan vahva oma kendotausta: pitkä harjoittelu, kilpailukokemus ja usein myös maajoukkuetason kokemus. Sen jälkeen karttuu kokemusta kansallisista kilpailuista, leireistä ja tuomaritehtävistä. Vasta tämän pohjan päälle voi rakentua mahdollisuus nousta EM- ja myöhemmin MM-kisojen viralliseksi tuomariksi.
Kilpailijoiden saavutukset näkyvät mitaleina ja tuloksina, mutta myös tuomaritehtävissä toimiminen kertoo suomalaisen kendon tasosta ja syvyydestä. Kun suomalainen valitaan kansainväliseen tuomaristoon, kyse on samalla luottamuksesta hänen henkilökohtaiseen osaamiseensa ja siihen työhön, jota Suomessa on tehty vuosien ajan.
Suomen Kendoliitto tukee tuomariseminaariin osallistumista kattamalla suomalaisten osallistujien majoituksen. Lennot kukin osallistuja maksaa itse. EM- ja MM-kisoissa järjestäjä vastaa tuomarien majoituksesta ja kisapäivien ruokailuista, mutta matkakulut jäävät pääsääntöisesti tuomarin itsensä maksettaviksi.
Vastapainona liiton tuesta, tuomariseminaarissa käyvät suomalaiset kendokat opettavat tuomarointia eri yhteyksissä kotimaassa. Tätä kautta kotimaisten kilpailujemme tuomaroinnin taso ja sitä myöten myös otteluiden taso kehittyy ja pysyy kansainvälisessä linjassa.
Suomalaisten tie kansainvälisille areenoille
Suomalaisessa kendossa on kuljettu pitkä matka myös tuomaroinnin saralla. Kansainväliselle tasolle yltäneet suomalaiset tuomarit eivät ole päätyneet tehtäviinsä sattumalta. Taustalla on pitkä ura kendon parissa kilpailijana, opettajana, seuratoimijana ja kotimaisena tuomarina.
Suomalaisista Mikko Salonen on toiminut EM-kisatuomarina vuodesta 2010 ja Markus Frey vuodesta 2011 alkaen. MM-kisoihin Salonen valittiin tuomariksi ensi kertaa vuonna 2012 ja Frey vuonna 2015. Heidän lisäkseen EM-kisoissa tuomarina on toiminut Kari Ruuhilahti (2019) ja Heini Korhonen (2025). Vuoden 2026 EM-kisoihin valittiin Mikko Salonen, Markus Frey ja Heini Korhonen.
Pienelle kendomaalle tämä on merkittävä asia. Kansainvälinen tuomarointi osoittaa, että Suomessa on pystytty kasvattamaan kilpailijoiden lisäksi myös lajin syvällisiä osaajia, joihin luotetaan.
Enemmän kuin yksi viikonloppu Brysselissä (Michibito – yama-yama-gumo)
Kendotuomarointi, erityisesti kansainvälisillä areenoilla, ei ole vain tekninen tehtävä kilpailun laidalla, vaan tärkeä osa lajin yhteistä laatua, oikeudenmukaisuutta ja jatkuvuutta. Samalla se on osoitus siitä, että kendossa voi kehittyä ja palvella lajia monella tavalla myös aktiivisimman kilpailu-uran jälkeen.
Myös pieni kendomaa voi olla mukana lajin kansainvälisessä päätöksenteossa, arvioinnissa ja arvokisojen toteutuksessa. Kun suomalainen toimii EM- tai MM-tason tuomarina, hän ei edusta vain itseään, vaan myös suomalaista kendokulttuuria, harjoittelun tasoa ja sitä luottamusta, joka on vuosien saatossa yhdessä ansaittu.
Yksittäisen harrastajan kannalta tuomarointi avaa uusia ulottuvuuksia mutta vaatii samalla paljon. Matkalaiselle paljastuu kendohaasteiden vuoristosta pilvien lomasta aina uusia huippuja valloitettaviksi.
Tuomaroinnin perusmateriaalit:
Japanin kendoliiton nettikaupasta (https://zenkenren-shop.com/) voit tilata sääntökirjan, shinain tarkastussetin ja tuomarin virallisen solmion sekä paljon muuta hyödyllistä kirjallisuutta ja tuotteita.
Kendo-ottelun tuomarin käsikirja tarkennuksineen (sääntökirjan täydennykseksi, heinäkuu 2025 versio) voi myös ladata FIK:n sivuilta: https://www.kendo-fik.org/news/8489
Tuomariseminaarissa 2026 jaetut täydentävät materiaalit löytyvät tästä alta:
Lisäksi Japanin kendoliitto on seminaarin jälkeen julkaissut (japaniksi) päivitetyn version näistä nito-ohjeista. Päivitetyssä versiossa uutta on tarkennetut mitat nito-miekoille sekä ohje koskien tsukan pituutta. Ohje löytyy täältä: https://www.kendo.or.jp/information/20260421-2/
