tuomarointi

Tie kansainväliseksi kendotuomariksi

Ces Kendo, Kilpailut, Toiminnan kehittäminen , ,
Tie kansainväliseksi kendotuomariksi

Vuoden 2026 Euroopan tuomariseminaari ja suomalaiset tuomarit kansainvälisillä areenoilla
Kirjoittanut: Heini Korhonen, kendo renshi 7. dan


Olen osallistunut Brysselin tuomariseminaariin vuosien varrella monta kertaa, ensimmäisillä kerroilla vielä Suomen maajoukkueen jäsenenä. Vuosien varrella olen ollut mukana myös seminaarin tulkkina, joten olen saanut seurata tapahtumaa useasta eri näkökulmasta. Kuitenkin kun minut valittiin ensimmäisen kerran EM-kisojen tuomaristoon vuonna 2025, olin aidosti yllättynyt ja iloinen. Tuomarointi Leidenin EM-kisoissa oli mahtava kokemus, ja se avasi eteeni uusia näkymiä ja uusia tulokulmia kendoon.

Tuomarointi on tärkeä osa kendoa ja lajin kansainvälistä toimintaa mutta tuomariseminaari ja tie kansainväliseksi tuomariksi eivät välttämättä ole monelle kendon harrastajalle kovin tuttuja. Tämä artikkeli on yritys avata sekä vuoden 2026 tuomariseminaarin sisältöä että sitä polkua, jota pitkin suomalainen kendoka voi edetä EM- ja lopulta jopa MM-kisojen tuomariksi.

Kansainvälisissä kendokisoissa huomio kiinnittyy yleensä ottelijoihin. Heidät nähdään shiaij?lla, he edustavat maataan, heidän suorituksiaan jännitetään ja heidän menestyksensä jää mieleen. Otteluiden onnistuminen ei kuitenkaan lepää vain kilpailijoiden varassa. Yhtä lailla tarvitaan tuomareita, joiden tekniseen osaamiseen, harkintakykyyn ja näkemykseen voidaan luottaa.

Kansainväliseksi kendotuomariksi ei nousta nopeasti eikä sattumalta. Taustalla on pitkä harjoittelun, kilpailukokemuksen, kotimaisen tuomaritoiminnan ja kansainvälisen arvioinnin polku. Yksi tämän polun tärkeimmistä etapeista on vuosittain järjestettävä alueellinen tuomariseminaari, jossa tuomareita koulutetaan, arvioidaan ja valitaan tuleviin arvokisoihin. Euroopan kendoliitto (EKF) järjestää kyseisen seminaarin pääsääntöisesti Brysselissä helmikuun alussa ja yhteistyössä kansainvälisen kendoliiton (FIK) kanssa. Vastaavat seminaarit järjestetään myös Aasiassa ja Amerikassa. Ennen MM-kisoja on tavallisesti myös lisäseminaari.

Vuoden 2026 European Zone Referee Seminar järjestettiin Brysselissä 31.1.–1.2.2026. Tapahtuma oli järjestyksessään jo 33.. Seminaari on sekä koulutustapahtuma että osa sitä prosessia, jonka kautta Euroopan mestaruuskisojen tuomaristo kootaan. Seuraavat EM-kisat järjestetään Podgoricassa, Montenegrossa 19.–21.6.2026.

Seminaari on portti kansainvälisiin tuomaritehtäviin

Brysselin seminaariin osallistuminen on edellytys, jos haluaa tulla valituksi seuraavien Euroopan mestaruuskisojen tuomariksi. Pelkkä korkea dan-arvo ei vielä riitä, eikä tuomariksi nousta yksittäisen kutsun perusteella. Taustalla on yhteinen eurooppalainen ja kansainvälinen arviointikäytäntö, jossa seurataan sekä teknistä osaamista että kykyä toimia osana kansainvälistä tuomarilinjaa.

Kun maa ilmoittaa henkilön seminaariin tuomariehdokkaana, samalla ilmoitetaan, että henkilö on käytettävissä myös tulevien EM-kisojen tuomaritehtäviin. Seminaari toimii siis samaan aikaan koulutuksena, arviointina ja näyttönä.

Ehdokkaiden määrälle on asetettu rajat. Maata kohden voidaan ilmoittaa enintään kymmenen tuomariehdokasta. Tavallisesti vähimmäisvaatimus on 6. dan, mutta tietyissä tilanteissa myös 5. danin entinen maajoukkue-edustaja voidaan hyväksyä mukaan EKF:n teknisen johdon harkinnalla. Tuomariksi kasvaminen on osa laajempaa kendouraa, jossa kilpailukokemus, tekninen ymmärrys ja kansainvälinen toiminta tukevat toisiaan.

Vuonna 2026 Suomen Kendoliiton edustajina seminaariin osallistui viisi henkilöä. Heistä kolme valittiin seuraaviin EM-kisoihin tuomareiksi.

Mitä tuomariseminaarissa käytännössä tehdään?

Brysselin seminaari on käytännönläheinen ja intensiivinen kokonaisuus. Tuomarikokelaiden lisäksi paikalle kutsutaan kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä maajoukkuetason ottelijoita eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi FIK tuo mukaan joukkueen japanilaisia ottelijoita, jotta harjoitusotteluiden taso vastaa mahdollisimman hyvin kansainvälisten arvokisojen tasoa.

Tuomarikokelaita on yhteensä noin sata. Heidät asetetaan arvojärjestykseen, ja ryhmä jaetaan kahdelle kentälle. Molemmilla kentillä tuomarit toimivat kolmen hengen ryhmissä ja tuomitsevat harjoitusotteluita. Ohjaavat senseit keskeyttävät välillä toiminnan, antavat palautetta ja tarkentavat linjauksia. Samalla arviointipaneeli seuraa koko ajan jokaisen kokelaan toimintaa. Viikonlopun aikana jokainen toimii vuorollaan sekä shushinin että fukushinin rooleissa. Myös ottelijat hyötyvät palautteesta, joka koskee juuri heidän toimintaansa sillä hetkellä ja on hyvin suoraa ja välitöntä. 

Tuomarilta vaaditaan paljon. Hänen on nähtävä nopeasti, mitä ottelutilanteessa todella tapahtuu, tehtävä ratkaisunsa varmasti ja samalla toimittava yhdenmukaisesti muiden tuomareiden kanssa. Juuri tätä seminaarissa harjoitellaan: ei vain sääntöjen tuntemista, vaan sitä, miten sääntöjä sovelletaan oikein, täsmällisesti ja kendon hengen mukaisesti.

Seminaarin yhteydessä järjestetään myös dan-kokeet aina 7. daniin asti. Osallistujille tarjoutuu myös runsaasti mahdollisuuksia jigeikoon. Tapahtuma kokoaa yhteen eri rooleissa toimivia kendokoita ja vahvistaa koko eurooppalaisen kendoyhteisön yhteisiä standardeja.

Vuoden 2026 seminaarissa korostuivat nito ja tsubazeriai

Keskeiseksi teemaksi nousi oikea tulkinta ottelutilanteissa, joissa pelkkä yleinen sääntötuntemus ei enää riitä, vaan tuomarilta vaaditaan tarkkaa lajikohtaista ymmärrystä. Erityisesti esillä olivat nito-ottelijoiden tuomarointi sekä tsubazeriain oikea arviointi. 

Tsubazeriain osalta painotettiin sitä, että tuomarin on erotettava toisistaan lyhyt, ottelun virtaan kuuluva kontakti ja sellainen tsubazeriai, joka muuttuu passiiviseksi, aikaa kuluttavaksi tai teknisesti virheelliseksi. Tsubazeriaissa hansokun perusteet voivat syntyä, jos kumpikaan ottelija ei yritä tekniikkaa tai puhdasta irtautumista riittävän nopeasti. Tsubazeriaista tulisi irtaantua noin “yhden hengenvedon”, eli noin kolmen sekunnin aikana. Samoin virheelliseksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa tsubazeriai nousee liian korkealle, painetaan väärällä kohdalla shinaita, estetään irtautuminen tai odotetaan passiivisesti tuomarin käskyä sen sijaan, että ottelijat itse purkaisivat tilanteen oikein. 

Niton kohdalla korostettiin erityisesti sitä, että kahden miekan ottelijoiden tilanteita ei saa tuomita epämääräisesti “erikoistapauksina”, vaan niissäkin on tunnistettava oikea rakenne ja oikea irtautuminen tsubazeriaista. Juuri tsubazeriaissa esiintyy nito-ottelijoiden kohdalla usein väärintulkintoja. Oikein toimittaessa lyhyen shinain tulee olla alla, pitkän päällä ja kaikkien kolmen tsuban lukittuneina oikein toisiaan vasten. Lisäksi nito-ottelija ei saa käyttää lyhyttä shinaita vastustajan sitomiseen, koukkaamiseen tai irtautumisen estämiseen. Irtauduttaessa tsubazeriaista nit00-ottelijan on peräännyttävä selkeästi ch?danin kautta oikealla jalkatyöllä ennen nito-kamaen ottamista. Sama koskee myös joodan-ottelijaa. 

Seminaarissa painotettiin ennen kaikkea täsmällistä, aktiivista ja yhdenmukaista tuomarilinjaa: tuomarin on nähtävä, milloin kontakti on vielä kendon mukaista kamppailua ja milloin se on jo hansokuun johtavaa virheellistä toimintaa.

Tsubazeriaita koskien lisää voi lukea Alex Bennetin eriomaisesta blogikirjoituksesta: https://alexandercbennett.substack.com/p/budo-beat-47-tsubazeriai

Myös tässä videossa esitetyt periaatteet oikeasta tavasta toimia tsubazeriaissa avaavat asiaa: https://www.youtube.com/watch?v=dZYkDJTQru8

Kansainväliseksi tuomariksi kasvaminen on pitkä polku

Kansainvälisissä kilpailuissa tuomarointi ei ole erillinen sivupolku, vaan vuosikymmenten työn tulos. Ensin rakennetaan vahva oma kendotausta: pitkä harjoittelu, kilpailukokemus ja usein myös maajoukkuetason kokemus. Sen jälkeen karttuu kokemusta kansallisista kilpailuista, leireistä ja tuomaritehtävistä. Vasta tämän pohjan päälle voi rakentua mahdollisuus nousta EM- ja myöhemmin MM-kisojen viralliseksi tuomariksi.

Kilpailijoiden saavutukset näkyvät mitaleina ja tuloksina, mutta myös tuomaritehtävissä toimiminen kertoo suomalaisen kendon tasosta ja syvyydestä. Kun suomalainen valitaan kansainväliseen tuomaristoon, kyse on samalla luottamuksesta hänen henkilökohtaiseen osaamiseensa ja siihen työhön, jota Suomessa on tehty vuosien ajan.

Suomen Kendoliitto tukee tuomariseminaariin osallistumista kattamalla suomalaisten osallistujien majoituksen. Lennot kukin osallistuja maksaa itse. EM- ja MM-kisoissa järjestäjä vastaa tuomarien majoituksesta ja kisapäivien ruokailuista, mutta matkakulut jäävät pääsääntöisesti tuomarin itsensä maksettaviksi. 

Vastapainona liiton tuesta, tuomariseminaarissa käyvät suomalaiset kendokat opettavat tuomarointia eri yhteyksissä kotimaassa. Tätä kautta kotimaisten kilpailujemme tuomaroinnin taso ja sitä myöten myös otteluiden taso kehittyy ja pysyy kansainvälisessä linjassa. 

Suomalaisten tie kansainvälisille areenoille

Suomalaisessa kendossa on kuljettu pitkä matka myös tuomaroinnin saralla. Kansainväliselle tasolle yltäneet suomalaiset tuomarit eivät ole päätyneet tehtäviinsä sattumalta. Taustalla on pitkä ura kendon parissa kilpailijana, opettajana, seuratoimijana ja kotimaisena tuomarina.

Suomalaisista Mikko Salonen on toiminut EM-kisatuomarina vuodesta 2010 ja Markus Frey vuodesta 2011 alkaen. MM-kisoihin Salonen valittiin tuomariksi ensi kertaa vuonna 2012 ja Frey vuonna 2015. Heidän lisäkseen EM-kisoissa tuomarina on toiminut Kari Ruuhilahti (2019) ja Heini Korhonen (2025). Vuoden 2026 EM-kisoihin valittiin Mikko Salonen, Markus Frey ja Heini Korhonen.

Pienelle kendomaalle tämä on merkittävä asia. Kansainvälinen tuomarointi osoittaa, että Suomessa on pystytty kasvattamaan kilpailijoiden lisäksi myös lajin syvällisiä osaajia, joihin luotetaan.

Enemmän kuin yksi viikonloppu Brysselissä (Michibito – yama-yama-gumo)

Kendotuomarointi, erityisesti kansainvälisillä areenoilla, ei ole vain tekninen tehtävä kilpailun laidalla, vaan tärkeä osa lajin yhteistä laatua, oikeudenmukaisuutta ja jatkuvuutta. Samalla se on osoitus siitä, että kendossa voi kehittyä ja palvella lajia monella tavalla myös aktiivisimman kilpailu-uran jälkeen.

Myös pieni kendomaa voi olla mukana lajin kansainvälisessä päätöksenteossa, arvioinnissa ja arvokisojen toteutuksessa. Kun suomalainen toimii EM- tai MM-tason tuomarina, hän ei edusta vain itseään, vaan myös suomalaista kendokulttuuria, harjoittelun tasoa ja sitä luottamusta, joka on vuosien saatossa yhdessä ansaittu.

Yksittäisen harrastajan kannalta tuomarointi avaa uusia ulottuvuuksia mutta vaatii samalla paljon. Matkalaiselle paljastuu kendohaasteiden vuoristosta pilvien lomasta aina uusia huippuja valloitettaviksi. 

Tuomaroinnin perusmateriaalit: