Toiminnan kehittäminen

Tie kansainväliseksi kendotuomariksi

Ces Kendo, Kilpailut, Toiminnan kehittäminen , ,
Tie kansainväliseksi kendotuomariksi

Vuoden 2026 Euroopan tuomariseminaari ja suomalaiset tuomarit kansainvälisillä areenoilla
Kirjoittanut: Heini Korhonen, kendo renshi 7. dan


Olen osallistunut Brysselin tuomariseminaariin vuosien varrella monta kertaa, ensimmäisillä kerroilla vielä Suomen maajoukkueen jäsenenä. Vuosien varrella olen ollut mukana myös seminaarin tulkkina, joten olen saanut seurata tapahtumaa useasta eri näkökulmasta. Kuitenkin kun minut valittiin ensimmäisen kerran EM-kisojen tuomaristoon vuonna 2025, olin aidosti yllättynyt ja iloinen. Tuomarointi Leidenin EM-kisoissa oli mahtava kokemus, ja se avasi eteeni uusia näkymiä ja uusia tulokulmia kendoon.

Tuomarointi on tärkeä osa kendoa ja lajin kansainvälistä toimintaa mutta tuomariseminaari ja tie kansainväliseksi tuomariksi eivät välttämättä ole monelle kendon harrastajalle kovin tuttuja. Tämä artikkeli on yritys avata sekä vuoden 2026 tuomariseminaarin sisältöä että sitä polkua, jota pitkin suomalainen kendoka voi edetä EM- ja lopulta jopa MM-kisojen tuomariksi.

Kansainvälisissä kendokisoissa huomio kiinnittyy yleensä ottelijoihin. Heidät nähdään shiaijolla, he edustavat maataan, heidän suorituksiaan jännitetään ja heidän menestyksensä jää mieleen. Otteluiden onnistuminen ei kuitenkaan lepää vain kilpailijoiden varassa. Yhtä lailla tarvitaan tuomareita, joiden tekniseen osaamiseen, harkintakykyyn ja näkemykseen voidaan luottaa.

Kansainväliseksi kendotuomariksi ei nousta nopeasti eikä sattumalta. Taustalla on pitkä harjoittelun, kilpailukokemuksen, kotimaisen tuomaritoiminnan ja kansainvälisen arvioinnin polku. Yksi tämän polun tärkeimmistä etapeista on vuosittain järjestettävä alueellinen tuomariseminaari, jossa tuomareita koulutetaan, arvioidaan ja valitaan tuleviin arvokisoihin. Euroopan kendoliitto (EKF) järjestää kyseisen seminaarin pääsääntöisesti Brysselissä helmikuun alussa ja yhteistyössä kansainvälisen kendoliiton (FIK) kanssa. Vastaavat seminaarit järjestetään myös Aasiassa ja Amerikassa. Ennen MM-kisoja on tavallisesti myös lisäseminaari.

Vuoden 2026 European Zone Referee Seminar järjestettiin Brysselissä 31.1.–1.2.2026. Tapahtuma oli järjestyksessään jo 33.. Seminaari on sekä koulutustapahtuma että osa sitä prosessia, jonka kautta Euroopan mestaruuskisojen tuomaristo kootaan. Seuraavat EM-kisat järjestetään Podgoricassa, Montenegrossa 19.–21.6.2026.

Seminaari on portti kansainvälisiin tuomaritehtäviin

Brysselin seminaariin osallistuminen on edellytys, jos haluaa tulla valituksi seuraavien Euroopan mestaruuskisojen tuomariksi. Pelkkä korkea dan-arvo ei vielä riitä, eikä tuomariksi nousta yksittäisen kutsun perusteella. Taustalla on yhteinen eurooppalainen ja kansainvälinen arviointikäytäntö, jossa seurataan sekä teknistä osaamista että kykyä toimia osana kansainvälistä tuomarilinjaa.

Kun maa ilmoittaa henkilön seminaariin tuomariehdokkaana, samalla ilmoitetaan, että henkilö on käytettävissä myös tulevien EM-kisojen tuomaritehtäviin. Seminaari toimii siis samaan aikaan koulutuksena, arviointina ja näyttönä.

Ehdokkaiden määrälle on asetettu rajat. Maata kohden voidaan ilmoittaa enintään kymmenen tuomariehdokasta. Tavallisesti vähimmäisvaatimus on 6. dan, mutta tietyissä tilanteissa myös 5. danin entinen maajoukkue-edustaja voidaan hyväksyä mukaan EKF:n teknisen johdon harkinnalla. Tuomariksi kasvaminen on osa laajempaa kendouraa, jossa kilpailukokemus, tekninen ymmärrys ja kansainvälinen toiminta tukevat toisiaan.

Vuonna 2026 Suomen Kendoliiton edustajina seminaariin osallistui viisi henkilöä. Heistä kolme valittiin seuraaviin EM-kisoihin tuomareiksi.

Mitä tuomariseminaarissa käytännössä tehdään?

Brysselin seminaari on käytännönläheinen ja intensiivinen kokonaisuus. Tuomarikokelaiden lisäksi paikalle kutsutaan kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä maajoukkuetason ottelijoita eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi FIK tuo mukaan joukkueen japanilaisia ottelijoita, jotta harjoitusotteluiden taso vastaa mahdollisimman hyvin kansainvälisten arvokisojen tasoa.

Tuomarikokelaita on yhteensä noin sata. Heidät asetetaan arvojärjestykseen, ja ryhmä jaetaan kahdelle kentälle. Molemmilla kentillä tuomarit toimivat kolmen hengen ryhmissä ja tuomitsevat harjoitusotteluita. Ohjaavat senseit keskeyttävät välillä toiminnan, antavat palautetta ja tarkentavat linjauksia. Samalla arviointipaneeli seuraa koko ajan jokaisen kokelaan toimintaa. Viikonlopun aikana jokainen toimii vuorollaan sekä shushinin että fukushinin rooleissa. Myös ottelijat hyötyvät palautteesta, joka koskee juuri heidän toimintaansa sillä hetkellä ja on hyvin suoraa ja välitöntä. 

Tuomarilta vaaditaan paljon. Hänen on nähtävä nopeasti, mitä ottelutilanteessa todella tapahtuu, tehtävä ratkaisunsa varmasti ja samalla toimittava yhdenmukaisesti muiden tuomareiden kanssa. Juuri tätä seminaarissa harjoitellaan: ei vain sääntöjen tuntemista, vaan sitä, miten sääntöjä sovelletaan oikein, täsmällisesti ja kendon hengen mukaisesti.

Seminaarin yhteydessä järjestetään myös dan-kokeet aina 7. daniin asti. Osallistujille tarjoutuu myös runsaasti mahdollisuuksia jigeikoon. Tapahtuma kokoaa yhteen eri rooleissa toimivia kendokoita ja vahvistaa koko eurooppalaisen kendoyhteisön yhteisiä standardeja.

Vuoden 2026 seminaarissa korostuivat nito ja tsubazeriai

Keskeiseksi teemaksi nousi oikea tulkinta ottelutilanteissa, joissa pelkkä yleinen sääntötuntemus ei enää riitä, vaan tuomarilta vaaditaan tarkkaa lajikohtaista ymmärrystä. Erityisesti esillä olivat nito-ottelijoiden tuomarointi sekä tsubazeriain oikea arviointi. 

Tsubazeriain osalta painotettiin sitä, että tuomarin on erotettava toisistaan lyhyt, ottelun virtaan kuuluva kontakti ja sellainen tsubazeriai, joka muuttuu passiiviseksi, aikaa kuluttavaksi tai teknisesti virheelliseksi. Tsubazeriaissa hansokun perusteet voivat syntyä, jos kumpikaan ottelija ei yritä tekniikkaa tai puhdasta irtautumista riittävän nopeasti. Tsubazeriaista tulisi irtaantua noin “yhden hengenvedon”, eli noin kolmen sekunnin aikana. Samoin virheelliseksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa tsubazeriai nousee liian korkealle, painetaan väärällä kohdalla shinaita, estetään irtautuminen tai odotetaan passiivisesti tuomarin käskyä sen sijaan, että ottelijat itse purkaisivat tilanteen oikein. 

Niton kohdalla korostettiin erityisesti sitä, että kahden miekan ottelijoiden tilanteita ei saa tuomita epämääräisesti “erikoistapauksina”, vaan niissäkin on tunnistettava oikea rakenne ja oikea irtautuminen tsubazeriaista. Juuri tsubazeriaissa esiintyy nito-ottelijoiden kohdalla usein väärintulkintoja. Oikein toimittaessa lyhyen shinain tulee olla alla, pitkän päällä ja kaikkien kolmen tsuban lukittuneina oikein toisiaan vasten. Lisäksi nito-ottelija ei saa käyttää lyhyttä shinaita vastustajan sitomiseen, koukkaamiseen tai irtautumisen estämiseen. Irtauduttaessa tsubazeriaista nito-ottelijan on peräännyttävä selkeästi chudanin kautta oikealla jalkatyöllä ennen nito-kamaen ottamista. Sama koskee myös joodan-ottelijaa. 

Seminaarissa painotettiin ennen kaikkea täsmällistä, aktiivista ja yhdenmukaista tuomarilinjaa: tuomarin on nähtävä, milloin kontakti on vielä kendon mukaista kamppailua ja milloin se on jo hansokuun johtavaa virheellistä toimintaa.

Tsubazeriaita koskien lisää voi lukea Alex Bennetin eriomaisesta blogikirjoituksesta: https://alexandercbennett.substack.com/p/budo-beat-47-tsubazeriai

Myös tässä videossa esitetyt periaatteet oikeasta tavasta toimia tsubazeriaissa avaavat asiaa: https://www.youtube.com/watch?v=dZYkDJTQru8

Kansainväliseksi tuomariksi kasvaminen on pitkä polku

Kansainvälisissä kilpailuissa tuomarointi ei ole erillinen sivupolku, vaan vuosikymmenten työn tulos. Ensin rakennetaan vahva oma kendotausta: pitkä harjoittelu, kilpailukokemus ja usein myös maajoukkuetason kokemus. Sen jälkeen karttuu kokemusta kansallisista kilpailuista, leireistä ja tuomaritehtävistä. Vasta tämän pohjan päälle voi rakentua mahdollisuus nousta EM- ja myöhemmin MM-kisojen viralliseksi tuomariksi.

Kilpailijoiden saavutukset näkyvät mitaleina ja tuloksina, mutta myös tuomaritehtävissä toimiminen kertoo suomalaisen kendon tasosta ja syvyydestä. Kun suomalainen valitaan kansainväliseen tuomaristoon, kyse on samalla luottamuksesta hänen henkilökohtaiseen osaamiseensa ja siihen työhön, jota Suomessa on tehty vuosien ajan.

Suomen Kendoliitto tukee tuomariseminaariin osallistumista kattamalla suomalaisten osallistujien majoituksen. Lennot kukin osallistuja maksaa itse. EM- ja MM-kisoissa järjestäjä vastaa tuomarien majoituksesta ja kisapäivien ruokailuista, mutta matkakulut jäävät pääsääntöisesti tuomarin itsensä maksettaviksi. 

Vastapainona liiton tuesta, tuomariseminaarissa käyvät suomalaiset kendokat opettavat tuomarointia eri yhteyksissä kotimaassa. Tätä kautta kotimaisten kilpailujemme tuomaroinnin taso ja sitä myöten myös otteluiden taso kehittyy ja pysyy kansainvälisessä linjassa. 

Suomalaisten tie kansainvälisille areenoille

Suomalaisessa kendossa on kuljettu pitkä matka myös tuomaroinnin saralla. Kansainväliselle tasolle yltäneet suomalaiset tuomarit eivät ole päätyneet tehtäviinsä sattumalta. Taustalla on pitkä ura kendon parissa kilpailijana, opettajana, seuratoimijana ja kotimaisena tuomarina.

Suomalaisista Mikko Salonen on toiminut EM-kisatuomarina vuodesta 2010 ja Markus Frey vuodesta 2011 alkaen. MM-kisoihin Salonen valittiin tuomariksi ensi kertaa vuonna 2012 ja Frey vuonna 2015. Heidän lisäkseen EM-kisoissa tuomarina on toiminut Kari Ruuhilahti (2019) ja Heini Korhonen (2025). Vuoden 2026 EM-kisoihin valittiin Mikko Salonen, Markus Frey ja Heini Korhonen.

Pienelle kendomaalle tämä on merkittävä asia. Kansainvälinen tuomarointi osoittaa, että Suomessa on pystytty kasvattamaan kilpailijoiden lisäksi myös lajin syvällisiä osaajia, joihin luotetaan.

Enemmän kuin yksi viikonloppu Brysselissä (Michibito – yama-yama-gumo)

Kendotuomarointi, erityisesti kansainvälisillä areenoilla, ei ole vain tekninen tehtävä kilpailun laidalla, vaan tärkeä osa lajin yhteistä laatua, oikeudenmukaisuutta ja jatkuvuutta. Samalla se on osoitus siitä, että kendossa voi kehittyä ja palvella lajia monella tavalla myös aktiivisimman kilpailu-uran jälkeen.

Myös pieni kendomaa voi olla mukana lajin kansainvälisessä päätöksenteossa, arvioinnissa ja arvokisojen toteutuksessa. Kun suomalainen toimii EM- tai MM-tason tuomarina, hän ei edusta vain itseään, vaan myös suomalaista kendokulttuuria, harjoittelun tasoa ja sitä luottamusta, joka on vuosien saatossa yhdessä ansaittu.

Yksittäisen harrastajan kannalta tuomarointi avaa uusia ulottuvuuksia mutta vaatii samalla paljon. Matkalaiselle paljastuu kendohaasteiden vuoristosta pilvien lomasta aina uusia huippuja valloitettaviksi. 

Tuomaroinnin perusmateriaalit:

Seurapäivät 2017

admin Toiminnan kehittäminen

Seurapäivien tavoite on esitellä FKA:n meneillään olevia hankkeita ja miettiä yhdessä liiton toiminnan kehittämistä.

Tänä vuonna Seurapäivät järjestettiin Helsingissä 7.10.2017 klo 10.00 – 17.30.

Tässä muistio päivän annista.

 

Osallistujat:

– Joni Vuorenmaa (Seinäjoki)
– Petri Airio (Jyväskylä)
– Jenni Nissi (HY)
– Juha Autio (Lahti)
– Tea Pihlaja (KKTI)
– Mili Carr (KKTI)
– Ari Kyläniemi (Pori)
– Esa Sihvonen (Hyvinkää)
– Harri Jahnsson (Vuosaaren Budoviikingit)
– Mia Raitanen (Helsinki)
– FKA: Aleksi Laine, Paulus Artimo, Joonas Pihlaja, Jukka Uusisalo, Markus Frey

 

Aamupäivän ohjelma: Ajankohtaiset aiheet

Aamupäivä käytettiin liiton uutisten ja tulevien asioiden tiedottamiseen.

Läpikäydyt asiat olivat:

  1. Seuramappi
  2. Uudet graduointivaatimukset
  3. FKA:n tapahtumat
  4. Olympiakomitean jäsenyys

 

1. Seuramappi

Seuramappi on FKA:n toiminnan kannalta tärkeä hanke. Liiton tavoitteena on uudistaa jäsenrekisteri ja tapa hoitaa jäsenilmoitukset ja vakuutusilmoitukset. Pyrkimyksenä on myös, että kaikki seurat ja jäsenkirjanpito saataisiin Seuramappiin vuoden 2018 aikana.

FKA:n hallituksen jäsen Jukka Uusisalo kertoi Skypen välityksellä uusimmat kuulumiset Seuramapista. Kävi ilmi, että EU:ssa tulee vuonna 2018 voimaan henkilötietolaki, joka edellyttää kaikkia yhteisöjä pitämään ajan tasalla olevia listoja jäsenistään. Jo tämän takia liiton jäsenrekisterin tulisi olla reaaliaikainen ja yhdessä järjestelmässä.

Jukan esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että moni paikalla ollut seuran edustaja näki puutteita Seuramapissa. Lisäksi järjestelmää ei osattu käyttää tai käyttäjillä ei ollut riittävästi oikeuksia esim. poistaa rekisteristä jäseniä, jotka ovat lopettaneet kendon tai muun liiton lajin harrastamisen. Tämän puutteen korjaamiseksi puhuttiin siitä, että online-käyttäjäkoulutus Jukka Uusisalon johdolla olisi tarpeen.

Keskustelua käytiin myös siitä, olisiko jatkossa parempi vaihtaa järjestelmää, koska osa koki Seuramapin olevan vanhanaikainen ja vaikeakäyttöinen. Vaihtoehtona nostettiin esille muun muassa Aikidoliiton käyttämä Suomisport-palvelu (www.suomisport.fi), jonka kautta jokainen lajin harrastaja ostaa itse lisenssin. Suomisportin toteutuksesta vastaa Olympiakomitea yhteistyössä Vincitin kanssa.

Tässä yhteydessä keskusteltiin myös siitä, tulisiko myös FKA:n siirtyä samanlaiseen lisenssikäytäntöön. Tämä edellyttäisi mm. liiton sääntöjen muuttamista.

 

2. Uudet graduointivaatimukset

Liiton edustajat kertoivat liiton päivityksistä graduointisääntöihin. Paulus Artimo kertoi iaidon ja Joonas Pihlaja jodon sääntöuudistuksista.

Molempien lajien kohdalla on tarkoitus tehdä graduointeja joustavammiksi muun muassa aikarajojen suhteen. Toisin sanoen pyritään mittaamaan harjoittelijan edistymistä sen sijaan, että seurattaisiin pelkkiä aikarajoja. Aleksi Laine kertoi kendon graduointisääntöihin liittyvistä uudistuksista. Niissä muutos näkyy siinä, että kendo kata siirretään tehtäväksi ennen shinai-kendo-osuutta. Tällä halutaan korostaa katan roolia ja kendon perinteitä ja sitä kautta nostaa harrastajien ymmärrystä lajista.

Kaikkien lajien uudet graduointisäännöt ovat tällä hetkellä tarkastuskierroksella, jonka jälkeen liitto esittelee ne jäsenistölleen.

 

3. FKA:n tapahtumat

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Japani ja Suomi solmivat diplomaattisuhteet. FKA pyrkii hyödyntämään juhlavuoden ja järjestämään suurleirin suurlähetystön ja Japanin kendoliiton (AJKF) avustuksella. Liitto esitteli kirjeen, joka on lähdössä Japanin kendoliitolle, jossa asiaa tiedustellaan. Koko hankkeen tavoitteena on saada näkyvyyttä liiton eri lajeille ja sitä kautta pyrkiä nostamaan lajien tunnettuutta sekä saada harrastajamärät kasvuun.

Asian esittelyn jälkeen käydyssä keskustelussa suurleirihanke nähtiin kannatettavana asiana ja kaikkien eri lajien edustajat sanoivat haluavansa olla mukana.

Yleisessä keskustelussa liiton tapahtumista toivottiin enemmän kilpailutoimintaa, joka aktivoisi seurojen jäseniä.

Ehdotettiin myös seminaareja, joita järjestettäisiin kisojen yhteydessä. Muun muassa jodossa tämä on jo käytössä.

 

4. Olympiakomitean jäsenyys

FKA on ollut liikuntajärjestö Valon jäsen. Valo ry kuitenkin lakkautettiin ja sulautettiin Olympiakomiteaan, joka on nykyään sekä harraste- että kilpaurheilun yhteinen kattojärjestö Suomessa. Näin ollen myös FKA on nykyään Olympiakomitean jäsen. FKA:ssa ei vielä tarkkaan tiedetä, mitä tämä jäsenyys käytännössä tarkoittaa. Olympiakomitean jäsenyys on kuitenkin yksi edellytys valtionapukelpoisuudelle, joka on tärkeä osa liiton budjettia. Myös valtionapujärjestelmää ollaan uudistamassa ja vuoden 2018 hakukierros on ensimmäinen tätä laatua. FKA on mukana prosessissa ja osallistuu Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään koulutukseen aiheesta tiistaina 7.11.2017.

Liitto tiedottaa asioiden etenemisestä, kun saadaan lisätietoa.

 

Iltapäivän ohjelma: Työpajatyöskentely

Seurapäivien iltapäivä käytettiin työpajatyöskentelyyn, jossa liiton edustajat isännöivät neljää eri työpajaa tai ”rastia”.

Seurojen edustajat jakautuivat neljään eri ryhmään, jotka kiersivät jokaisella rastilla. Työpajatyöskentelyn ideana oli kuulla palautetta seuroilta ja jäseniltä sekä kerätä tuoreita ideoita siitä, miten liiton toimintaa voisi kehittää.

 

Kysymyksiä, joilla liiton edustajat pyrkivät keskustelua herättämään, olivat muun muassa:

– Onko liiton kaikki nykyinen toiminta tarpeellista?

– Mitä liitto voisi tehdä toisin? Millaisia palveluja tai tapahtumia jäsenistö kaipaa liitolta?

– Miten lievästi laskusuunnassa olevat jäsenmäärät saataisiin kasvuun, eli miten saisimme liiton toiminnan avulla parannettua lajiemme mahdollisuuksia näkyä ja olla mielenkiintoisia suurelle yleisölle?

 

Työpajat olivat:

  1. FKA:n palvelut seuroille/jäsenille (Markus Frey)
  2. Ohjaajakoulutus ja graduointilisenssit (Joonas Pihlaja)
  3. Liiton tapahtumat ja tiedotus (Aleksi Laine)
  4. Maajoukkuetoiminnan kehitys (Paulus Artimo)

 

Työpajojen tulosten esittelyn yhteydessä jokaisen rastin ideoista valittiin kolme tärkeintä ideaa, joita liitto lähtee edistämään.

Ensimmäiset kehitystoimenpiteet otetaan mukaan liiton vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan.

 

1. FKA:n palvelut seuroille (Markus Frey)

Tällä rastilla kävi selvästi ilmi, että tarvitaan lista liiton tarjoamista palveluista, sillä useammalle osallistujalle oli epäselvää, mitä liitolta voi pyytää. Lisäksi esitettiin toivomus, että liiton toimintaa olisi hyvä tehdä läpinäkyvämmäksi. Haluttaisiin tietää, mitä asioita liiton hallituksessa käsitellään ja mitä päätetään.

Kaikkien neljän eri työryhmän selkeä viesti liitolle oli, että toivottiin tietopaketteja ja valmista materiaalia, joita seurat voisivat jakaa jäsenilleen ja lajeista kiinnostuneille. Esille nostettiin muun muassa seuraavia aineistoja ja palveluita:

– Esite vasta-alkajille, jossa on tietopaketti, sanasto, historiaa yms.

– Mediapankki, jossa valmiita pohjia esim. alkeiskurssi-ilmoituksille. Konkreettisia tavaroita lainaksi lajiesittelyihin ja muihin markkinointitapahtumiin (liput, roll-upit yms.)

– Mediatiedotepohjat ja listat kontaktoitavista medioista ja toimittajista

– Landing page verkkoon, jossa olisi videoita, lajiesittelyjä, tietopaketteja. Tämä helpottaisi peruskurssi-ilmoittelua.

– Liiton oma blogi, jossa tiedotettaisiin ajankohtaisista asioista

– Usein kysytyt kysymykset –osio fka.fi-sivustolle

 

Opetustoiminnassa toivottiin liitolta tukea muun muassa ohjeiden muodossa. Esimerkiksi ”Näin järjestät alkeiskurssin” kaltaiset sisällöt olisivat hyödyllisiä varsinkin pienille seuroille. Lisäksi ehdotettiin listaa tai palvelua, jossa matkustavat opettajat ja seurat kohtaisivat. Seura voisi pyytää mahdollisia opettajia tulemaan vierailulle ja toisaalta lähistöllä oleva opettaja voisi ilmoittaa olevansa käytössä ja valmis tulemaan opettamaan.

Haken-sensei-järjestelmä koettiin elvyttämisen arvoiseksi. Haken-sensein vierailut erityisesti pienissä seuroissa koettiin erittäin tärkeinä.

Ehdotettiin myös, että opettajavierailuiden aikaa voisi lyhentää kolmesta kuukaudesta yhteen tai kahteen, jolloin opettajasta koituvat kustannukset ja työmäärä vähenisivät. Puhuttiin myös mahdollisuudesta saada vastavalmistuneita mutta ilman työpaikkaa olevia japanilaisia kendo-opettajia vierailulle Suomeen.

Vierailevat luennoitsijat koettiin niin ikään hyvinä käytäntöinä ohjaajien koulutuksessa. Varsinaisen lajiin liittyvän opetustoiminnan lisäksi liiton palveluihin toivottiin myös erilaisia räätälöityjä kursseja kuten kineteippaus- tai ensiapukursseja.

Liitolta toivottiin myös selkeitä kriteerejä maajoukkueiden jäsenten valitsemiseen sekä selkeitä tavoitteita maajoukkueiden toiminnalle sekä kilpailumenestykselle.

Myös taloudellinen tuki nähtiin tärkeänä. Liitto voisi tarjota eräänlaista välirahoitusta, jossa pieni seura voisi lainata rahaa esim. leirille saapuvan opettajan lentolippuihin. Laina maksettaisiin takaisin leirin jälkeen leirin osallistumismaksutuloista.

 

Työpajan kolme tärkeintä ideaa, joita liitto lähtee ensisijassa edistämään:

  1. Tiedottaminen liiton palveluista (kattava lista liiton kotisivuille)
  2. Seurojen ja ohjaajien auttaminen opettamisessa
  3. Valmiiden materiaalien ja tietopankkien tuottaminen

 

2. Ohjaajakoulutus ja graduointilisenssit (Joonas Pihlaja)

Työryhmät toivat esille, kuinka Kyu-leiri on muuttunut liikaa ohjaajakoulutusleiriksi. Koettiin, että olisi tarve erottaa Kyu- ja ohjaajakoulutusleiri omiksi tapahtumikseen, jolloin ne palvelisivat paremmin tarkoituksiaan. Kyu-leiri keskittyisi vasta-alkajiin ja siihen, että monen kohdalla kokemus ensimmäisestä leiristä olisi mahdollisimman hyvä. Vastaavasti ohjaajaleirillä keskityttäisiin mentorien avulla parantamaan koko maan opetuksen tasoa.

Leirien ajankohdista käydyssä keskustelussa arveltiin, että Kyu-/ohjaajakoulutusleirin nykyinen ajankohta alkukesästä ei ole houkutteleva vaan leireille tulisi etsiä muut ajankohdat, esim. syksyllä. Leireille kaivettiin edelleen ulkopuolisia asiantuntijaluentoja. Muun muassa Kustaa Ylitalon luento Lahden Kyu-leirillä pari vuotta sitten muistettiin vieläkin hyvänä ja hyödyllisenä tapahtumana.

Ohjaajakoulutusmateriaalit olisi hyvä olla saatavilla leirin jälkeen kirjallisena paperilla tai verkossa. Erityisesti mentorien materiaaleja kaivattiin. Ylipäätään seuroissa kaivataan käytännön konkreettisia neuvoja ja esimerkkejä harjoitusten ohjaamisesta. Tähän voisi kysyä apua myös Olympiakomitealta, jolla on vuosien kokemus esimerkiksi judon parista. Heidän valmiita järjestelmiä ja prosesseja voitaisiin kopioida (ohjaajakoulutus ja lisenssijärjestelmät).

Ohjaajakokelaille toivottiin rehellistä palautetta. Samalla todettiin, että ohjaajille olisi tärkeää vierailla muissa paikoissa. Tällöin he näkisivät muita harjoituskäytäntöjä ja saisivat uusia ideoita omaan opetukseensa. Ohjaamisen opettelemisen tulisi myös olla jatkuvaa eikä jäädä vain yhden vuosittaisen leirin varaan. Tällöin pitäisi seuroissa varmistaa, että mahdollisuuksia ohjauksen harjoitteluun olisi kaikille halukkaille.

 

Lajitekniset yksityiskohdat:

Teknisten yksityiskohtien suosta pitäisi nostaa esiin varsinkin aloitteleville ohjaajille kriittiset asiat.

Tällä hetkellä monet opettamiseen liittyvät yksityiskohdat ovat luonteeltaan epäselviä ja subjektiivisia. Tämä koetaan ongelmaksi. Tarvitaan selvennyksiä, myös edistyneempien ohjaajien keskuudessa, ts. kuinka opetetaan.

 

Tarpeita ainakin seuraaville ohjeille olisi:

– Ideapankki / ohjaajamateriaaliportaali, jossa valmiita pohjia ohjaajille.

– Pohjia kokonaisiin treeneihin, ja myös sisältöön (harjoitteita). Vanhemmat / kokeneet ohjaajat voisivat jakaa ideoitansa sinne.

– Runkoja tarvitaan eri tilanteisiin, eikä vain geneeristä “näin ohjaat treenit” runkoa.

– Pohjissa tulisi selkeästi käydä ilmi, mitä oppilaan tulisi oppia, ja miten sitä opetetaan. Esimerkki: Kuvaus harjoitesarjoista, joissa on jokin yhteinen nimittäjä.  Eri harjoitteiden kuvauksissa tulisi kuvata teknisen suorituksen lisäksi harjoitteen tavoite ja yleisiä ongelmakohtia.

– Kokeneetkin ohjaajat haluaisivat nähdä useita esimerkkejä eri ohjaamistyyleistä, esim. treenin aihe/teema, jonka useampi ohjaaja toteuttaisi vuorotellen esimerkinomaisesti.

– Ihminen ja motorinen oppiminen

– Toimimiseen tuomarina ja graduointiraadin jäsenenä kaivattiin konkreettisia ohjeita ja neuvoja.

 

Vuorovaikutustaidot ja ihmisten valmentaminen

Tarvitaan neuvoja siihen, miten annetaan positiivista ja negatiivista palautetta. Mikä on näiden kahden suhde? Kuinka paljon suullista palautetta kannattaa antaa? Mikä on liikaa?

 

Tiedotus ja lisenssit

Koettiin, että liiton tiedotus ohjaaja- tai graduointilisenssikoulutuksesta on ollut puutteellista. Nyt ei tunnuta tietävän, mistä koulutusta saa ja mihin sitä tarvitaan. Samalla todettiin, että on ongelmallista, että ihmisille ei ole jäänyt mitään kättä pidempää näyttääkseen, että on käynyt koulutuksen. Graduointilisenssikoulutus on lisäksi jäänyt hyvin pintapuoliseksi, tyyliin “lue graduointisäännöt”.

Todettiin myös, että nyt ei tiedetä, mistä esim. pieni seura voisi löytää graduointilisenssin haltijoita graduointiensa järjestämiseen.

Kyu-leiri koettiin sopivana paikkana suorittaa graduointilisenssi, mutta sen voisi tehdä myös ihan omana tapahtumana, joka olisi luentomainen tiukka paketti.

 

Työpajan kolme tärkeintä ideaa, joita liitto lähtee ensisijassa edistämään:

  1. Ohjaajakoulutus- ja Kyu-leiri omiksi tapahtumikseen
  2. Tekniset apukeinot ohjaajille (tietopankit ja ohjeet)
  3. Koulutus on jatkuvaa

 

3. FKA:n tapahtumat ja tiedotus, (Aleksi Laine)

TAPAHTUMAT

Mia Raitanen / Kendon maajoukkue järjestää seuraavan Helsinki Kendo Openin toukokuussa 2018.

Kendon dan-graduoinnit on järjestetty kolmesti vuodessa: keväällä FKA:n kevätleirillä, kesällä Pori Jazz leirillä ja syksyllä Helsingin syysleirillä. Näiden pääleirien ajankohdat ovat kutakuinkin tiedossa hyvissä ajoin. Sen sijaan muiden tapahtumien (kendon SM-kisojen, Kyu-Cupin ja Kyu-leirin) ajankohdat seilaavat. Tämä aiheuttaa sen, ettei näihin tapahtumiin pystytä seuroissa varautumaan ajoissa. Vaatii aikaa, jotta seurojen ohjaajat voivat valmistella mentaalisesti seurojen kokemattomamman väen osallistumaan leireille ja kisoihin.

Lyhyellä varoitusajalla liitolta seuroille tulevat pyynnöt järjestää tapahtumia aiheuttavat vaikeuksia sopivien salien löytämisessä. Pitäisi olla järjestäjät ja tilat aikaisemmin selvillä. Hyvät salit saa varattua paremmin, kun on ajoissa liikkeellä.

Leirijärjestäjän-opas madaltaisi kokemattomien seurojen kynnystä järjestää tapahtumia.

Tapahtumien aikataulutus tulisi tehdä siten, ettei päällekkäisyyksiä kotimaisten tai ulkomaisten tapahtumien kanssa ole. Myös liian lähellä toisiaan olevat tapahtumat syövät toisiltaan osallistujia. Myös koulujen aikataulut vaikuttavat juniorien osallistumiseen; ei järjestetä kisoja/leirejä koulujen koeviikkoa edeltäville viikonlopuille.

Liiton kotisivuille selkeästi näkyviin, milloin on tulossa vuoden päätapahtumat. Rakennetaan vuosikello, jossa aikahaarukat ja ohjeet tapahtumien hakemiseksi, ettei seurojen tarvitsisi odottaa hakua vaan voisivat itse ottaa yhteyttä liittoon ja ilmoittautua vapaaehtoiseksi järjestämään jokin tietty tapahtuma.

Kendon SM-kisoissa on nyt joukkue- ja yksilökilpailut samana viikonloppuna. Vaikka viime vuonna SM-kisoissa Kuopiossa oli pitkät päivät, toimi joukkuekilpailu vetonaulana. Sinne oli helpompi saada värvättyä seuroista väkeä. Ja kun kerran kisoihin lähdetään, niin samallahan sitä osallistuu yksilökisoihinkin. Iaidossakin järjestettiin ensimmäistä kertaa joukkuekisa, mikä koettiin positiivisena seurojen yhteishengen nostattajana.

Kynnys kisoihin osallistumiseen tulee saada matalammaksi. Seuroissa olisi syytä kannustaa ihmisiä osallistumaan rohkeasti vaikka kilpailukokemusta ei olisikaan. Vakio-aikoina järjestettävät kisat auttaisivat seurojen ohjaajia valmistamaan noviiseja kisoihin.

Leireillekin on kokemattomilla kynnys osallistua. Pitäisikö seuran maksaa aloittelijoiden ensimmäinen leiri? Vai voisiko liitto tarjota aloittelijoille ensimmäisen leirin ilmaiseksi tai alennuksella? Pitäisikö liiton tukea (erillishakemuksesta) autokuntien vierailuja naapuriseurojen treeneihin, jotta madallettaisiin kynnystä lähteä kotikylää kauemmaksi oppiin?

Yhdessä matkustaminen madaltaa kynnystä lähteä pitkälle kilpailu- tai leirimatkalle. Tätä varten tarvitaan seuroissa primus motor, joka kokoaa autokunnan. Kisabussi Helsingistä Ouluun oli aikoinaan tosi hauska, lisää semmoisia. Vaatisi sen, että lähialueen seurat yhdessä suunnittelisivat matkat.

Kyu-leiriä tarvitaan perusteiden opettamiseen kyu-tasoisille, ei pelkästään ohjaajakoulutuksena. Kyu-leirin pitäisi olla uusille harrastajille se positiivinen ensileiri, jossa verkostoidutaan muiden seurojen jäsenten kanssa ja innostutaan osallistumaan muillekin leireille ja kisohin.

Ruotsista mallia ohjaajakoulutukseen, ohjaamista pitäisi enemmän opettaa kotiläksyinä omissa seuroissa, ei vain kerran vuodessa ohjaajaleirillä.

 

TIEDOTUS

Liitto on tavalliselle harrastajalle kaukainen ja epämääräinen. Liiton hallituksen toiminta läpinäkyvämmäksi. Liiton hallituksen kokousten pöytäkirjoista referaatit / päätökset näkyviin kotisivuille?

Myös liiton budjetti läpinäkyvämmäksi. Mihin liiton rahoja käytetään? Piirakkamalli tuloista ja menoista kotisivuille?

Liiton kotisivut ovat liian vähällä käytöllä. Niitä pitäisi promota seuroissa. Seurojen ohjaajat voisivat mainostaa niitä jäsenistölleen.

Kotisivujen kiinnostavuutta voisi nostaa blogi, jossa voisi tiedottaa ajankohtaisista asioista, esim. näistä seurapäivistä. Kaikki eivät ole Facebookissa, joten ei varsinaista sisältöä Facebookiin vaan Facebookissa viittaus kotisivuille, jossa sisältö.

Blogiin voisi myös värvätä vierailevia kirjoittajia, artikkeleita, korvike vanhalle Tengu-lehdelle. Myös Tengu-lehden vanhoja artikkeleita voisi siellä uudelleen julkaista. Joonas voisi skannata.

Liitolle toivottu instagram-tiliä. Jos liitolle löytyisi innokas insta-vastaava, niin tilin avaamista voitaisiin harkita.

Jos käy ulkomailla, niin mistä saa tiedon paikallisista seuroista, joiden treeneissä voisi vierailla? Tai mistä Suomessa vierailevat ulkomaalaiset saavat tiedon kotimaisista seuroistamme? Liiton kotisivulle yhteystiedot ja ohjeet englanniksi seuravierailuja varten? EKF:n kotisivuilla on kuulema lista seuroista/dojojen yhteystiedoista. Kuka ylläpitää tätä EKF:n rekisteriä, onko se ajantasalla? Netistä löytyy myös Kendo Finder, jota ylläpitää joku yksityinen.

Liiton oma blogi, vierailevat kirjoittajat.

 

Työpajan kolme tärkeintä ideaa, joita liitto lähtee ensisijassa edistämään:

  1. Luodaan aikataulut ja vuosikello liiton tapahtumista fka.fi:hin
  2. Tehdään liiton toiminnasta läpinäkyvämpää tiedottamisen avulla
  3. Rakennetaan fka.fi:stä aktiivisempi verkkopalvelu (liiton oma blogi, infopaketit yms.)

 

4. Maajoukkuetoiminnan kehittäminen (Paulus Artimo)

Nykyisessä maajoukkuetoiminnassa nähtiin ongelmia. Seuroissa ei tiedetä, mitä maajoukkueet tekevät. Niin ikään ei tiedetä, miten maajoukkueeseen ja maajoukkuerinkiin voi päästä mukaan. Miten seurat voivat tukea omia harrastajia pääsemään maajoukkueisiin?

Eri maajoukkueiden jäsenet eivät ole tuttuja kaikille seuroille. Esimerkiksi kendomaajoukkueiden jäsenet näyttäytyvät eristäytyneenä ryhmänä, joka muun muassa leireillä harjoittelee omassa ryhmässään. Eristäytyminen luo suuren kynnyksen lähestymiselle.

 

Varsinaisessa maajoukkueiden harjoittelussa nähtiin seuraavia puutteita:

– Maajoukkueiden jäsenet eivät sitoudu täysillä harjoitteluun

– Joukkueiden jäsenet ovat samat vuodesta toiseen

– Vanhoilla jäsenillä ei ole haastajia

– Kilpaileminen jännittää

– Pelätään harjoittelun fyysistä rankkuutta

 

Ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi

Maajoukkueiden jäsenet voisivat esittäytyä tai pitää näytöksiä leireillä ja harjoituksissa, jotta heidät tunnettaisiin paremmin ja heitä olisi helpompi lähestyä. Jäsenet voisivat auttaa valmennus- ja manageritiimiä potentiaalisten uusien jäsenien etsimisessä.

Maajoukkueen vierailut eri seuroissa nähtiin hyvänä keinona kehittää maajoukkuetoimintaa. Joukkueen osallistuminen seurojen harjoituksiin voi kannustaa harrastajia liittymään maajoukkuerinkeihin. Harjoitusten ohjaaminen veisi tietotaitoa useampiin seuroihin. Näytöksiin tai peruskurssinäytöksiin osallistuminen seurojen tapahtumissa, houkuttelisi enemmän katsojia ja sitä kautta uusia harrastajia

Lajien kansallisen näkyvyyden kannalta maajoukkueiden osallistuminen eri tapahtumiin (esim. Kamppailija ei kiusaa) olisi suotavaa.

Liitto voisi valistaa seurojen ohjaajia maajoukkuetoiminnasta, jotta he osaisivat etsiä ja ehdottaa uusia potentiaalisia maajoukkuejäseniä.

Liitto voisi tukea myös rahallisesti maajoukkueeseen tahtovia matkakuluissa.

Haken-sensei nähtiin tärkeänä tekijänä tukemassa seurojen ja niiden jäsenten kehittymistä

Leirien yhteyteen pitäisi saada kilpailuharjoituksia sekä erikseen kilpailemiseen keskittyviä leirejä.

Maajoukkueiden näkyvyys verkossa paremmaksi: Kootaan liiton kotisivuille tietopaketti maajoukkueista. Perustetaan maajoukkueille sosiaalisen median tilit.

Maajoukkueiden harjoittelun kehittäminen.

HeiaHeia käytäntöjen jakaminen.

Yhteistä kehonpainoharjoittelua.

Lajiharjoittelua ristiin.

 

Työpajan kolme tärkeintä ideaa, joita liitto lähtee ensisijassa edistämään:

  1. Tiedotetaan maajoukkueen toiminnasta
  2. Yhteistyö seurojen kanssa
  3. Maajoukkueiden esittäytyminen leireillä