Suomen Kendoliiton kendon kevätleiri 2026 järjestettiin Helsingissä 13.–15.2.2026 Arena Center Myllypurossa. Viikonloppuleiri kokosi yhteen reilut 100 kendokaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta.
Teksti: Heini Korhonen
Kuvat: Anne Rähmönen
Leirin opettajina toimivat Nippon Sport Science Universityn huippuopettajat Makoto Yagisawa sensei (Kyoshi 8. dan), Nobuaki Furusawa sensei (Kyoshi 7. dan) ja Chikano Shinzato sensei (Kyoshi 7. dan). Kuten yksi kolmesta opettajasta, myös kolmannes leiriläisistä oli naisia.
Harjoituksissa yhdistyivät kendon tekninen tarkkuus, taktinen ymmärrys ja syvempi pohdinta siitä, mistä onnistunut suoritus ja ippon todellisuudessa syntyvät.
Yagisawa sensein korosti ymmärrystä siitä, että ippon ei ole vahinko. Onnistunut suoritus ei synny sattumalta, vaan siihen kuuluvat kamae, seme, datotsu ja zanshin. Näiden lisäksi hän nosti esiin myös käsitteen toraeru (?) – kyvyn havaita, ennakoida ja ymmärtää tilanne syvällisesti. Koska itse lyönti kestää vain noin 0,15–0,3 sekuntia, on liian myöhäistä ensin katsoa, nähdä ja vasta sitten toimia. Siksi ratkaisevaa on juuri oikean hetken tunnistaminen jo ennen näkyvää tapahtumaa. Toraeru avautui opetuksessa monipuolisena käsitteenä. Siihen liittyvät ennakointi, tunteminen ja oivaltaminen. Samaa ajatusta tukivat myös viittaukset Mitsuhashi -sensein opetukseen kahdesta tavasta voittaa: yomi ni yoru kachi (???????), voitto lukemalla, ja seme ni yoru kachi (???????), voitto paineen kautta. Molemmissa ratkaisevaa on kyky havaita vastustajaa syvemmin kuin pelkän ulkoisen liikkeen tasolla.
Harjoituksissa korostui myös katseen merkitys. Yagisawa sensei viittasi Miyamoto Musashin käsitteisiin kan (?) ja ken (?): toisaalta kykyyn nähdä vastustajan aikomus, toisaalta havainnoida vastustajan fyysistä olemusta. Samaa kokonaisuutta kuvastaa myös tuttu periaate ichi gan, ni soku, san tan, shi riki – ensin katse, sitten jalat, kolmantena kantti ja neljäntenä voima (????????). Harjoittelijan tehtävä on nähdä, mitä vastustaja aikoo, tunnistaa reaktio tai sen puute, ja samalla olla itse valmis tilanteen muutokseen – valmiuden on kestettävä koko ottelun ajan.
Seme nousi opetuksessa erityisen tärkeäksi teemaksi. Yagisawa sensei painotti, että semen ja toraen merkitys vain kasvaa kendokan ikääntyessä. Täysin sama tilanne ei koskaan toistu, joten ratkaisevaa on kyky luoda ja hallita tilannetta, ei vain reagoida siihen. Seme sisältää paljon: askeleet, ki-gurain, painostuksen ja lopulta seme syntyy ilman näkyvää liikettä.
Etäisyyden hallinta liittyi tähän olennaisesti. Yagisawa sensei käsitteli perinteisiä etäisyyksiä – toma (??), issoku itto no ma’ai (???????) ja chikama (??)– ja erityisesti siirtymistä iskuetäisyydelle. Hän kuvasi, kuinka kehoa täytyy usein siirtää noin 80 senttimetriä eteenpäin, mutta liikkeen on tapahduttava hallitusti ja tehokkaasti. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, ettei vasen kantapää nouse liikaa, vaan liike syntyy ikään kuin painamalla lattiaa vasten vasemmalla jalalla. Harjoituksissa tätä konkretisoitiin pariharjoitteella, jossa harjoituspari asetti oman jalkansa tekijän vasemman kantapään alle muistuttamaan oikeasta liikesuunnasta. Hyvässä lyönnissä lantio ikään kuin kohoaa iskuhetkellä ylöspäin, jolloin vasen jalka seuraa luonnollisesti oikealle paikalleen. Paino täytyy tuoda eteen juuri lantiota eteenpäin tuomalla. Tekniikka ei siis ole vain käsien tai jalkojen toimintaa, vaan koko kehon tarkoituksenmukaista ja taloudellista käyttöä.
Vastatekniikoiden (?ji-waza) osalta Yagisawa sensei korosti erityisesti sasoin (??) merkitystä: vastustajaa ei vain odoteta hyökkäämään, vaan hänet kutsutaan tai houkutellaan lyömään. Lisäksi esim. suriage-menissä ratkaisevaa on, että suriage tapahtuu täsmälleen samalla hetkellä, kun oikea jalka liikkuu eteenpäin. Harjoituksissa tehtiin myös sovellettuja ?ji-waza-harjoitteita (?ji-waza no ?y?, ??????), jossa vastatekniikoita vietiin käytännön ottelutilanteisiin. Mukana oli esimerkiksi migi-kaeshi-d? (????).
Leiriviikonloppu tarjosi osallistujille paljon enemmän kuin vain fyysistä harjoittelua. Lauantai-iltana noin puolet leiriläisistä osallistui yhteiseen illanviettoon senseiden kanssa. Hyvän ruoan ja mukavan seurustelun lomassa muisteltiin myös tarinoita siitä, kun Yagisawa sensei vieraili Suomessa Japanin kendoliiton lähettämänä valmentajana vuonna 2003. Ilta tarjosi lämpimän ja rennon mahdollisuuden jakaa yhteisiä muistoja ja vahvistaa yhteishenkeä.
Korkeatasoinen opetus, hyvä harjoitteluilmapiiri ja suuri osallistujamäärä tekivät kevätleiristä yhden kendovuoden kohokohdista. Sunnuntaina järjestetyt graduoinnit päättivät viikonlopun hienosti.
Lämpimät kiitokset leirin eteen tehdystä työstä paitsi nimetyille suomalaisille apuohjaajille Markus Frey (kyoshi 7. dan), Kari Ruuhilahti (kyoshi 7. dan), Akseli Korhonen (renshi 7. dan), muille avustaneille 7. ja 6. danin opettajille. Suomen kendoliitto kiittää myös Ruotsin kendoliittoa yhteistyöstä, joka mahdollisti kolmen opettajan kutsumisen yhtä aikaa. Kiitokset myös isäntäseura Ki-Ken-Tai-Icchille. Erityiskiitos kuuluu ehdottomasti kaiken ison ja pienen maan ja taivaan välillä leirillä hoitaneelle vapaaehtoisten ryhmälle – Anna-Kaari, Anne, Emi, Heini, Hitomi, Maiju, Mari, Midori, Mikko, Pia V, Pia K, Salla, Satomi, Sofia ja Taro.
