Iwatate sensein luento Helsingissä 17.8.2019

Elokuussa 2019 juhlistettiin Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuotta järjestämällä kendon juhlaleiri, jossa pääopettajina olivat Saburo IWATATE sensei (Hanshi 8.dan) ja Koji ONDA sensei (Kyoshi 8.dan). Lisäksi delegaation johtajana toimi Japanin kendoliiton puolesta FUNAKI sensei.

Lauantain leiripäivän (17.8.2019) aluksi Iwatate sensei piti luennon, joka keskittyi oikean asennon ja elämän pituisen kendon elementteihin.

HYVÄ ASENTO, RYHTI

Iwatate sensei aloitti toteamalla, että tärkeintä kendossa on oikea asento (kamae, ryhti). Hän oli tarkkaillut suomalaisten kendokoiden ryhtiä perjantain harjoituksissa ja havainnut muutamia epäkohtia, joihin hän halusi leiriläisten kiinnittävän huomiota. Niinpä hän oli pyytänyt Markus Frey senseitä piirtämään oheisen ihmisvartalon, johon hän sitten merkitsi kymmenen tärkeää kohtaa.

1. Päälaki. Päälaki osoittaa aina suoraan ylös. Ei etuviistoon, eikä takaviistoon. Kuvittele voima, joka kiskoo sinua päälaestasi suoraan ylös – siitä syntyy hyvä ryhti.

2. Katse. Katse suuntautuu suoraan eteenpäin. Ei alaviistoon, eikä yläviistoon. Tämä on yhteydessä edelliseen – jos päälaki osoittaa suoraan ylöspäin, suuntautuu katse automaattisesti suoraan eteenpäin.

3. Niska. Niskan pitää olla kiinni takin kauluksessa. Jos niskan ja takin kauluksen väliin jää rako, on kendokan asento liian etukumara. Tämä on yhteydessä edellisiin – jos niska on kiinni takin kauluksessa, osoittaa päälaki automaattisesti suoraan ylöspäin ja katse suuntautuu automaattisesti suoraan eteenpäin.

4. Selkä. Selkä tulee pitää mahdollisimman suorana.

5. Napa. Navan alapuolelle sijoittuu tanden-piste, johon energia keskittyy, kun kamae on hyvä ja hengitys kohdallaan.

6. Pakarat. Kun kamae on hyvä, tuntuu jännite myös pakaroiden siinä kohdassa, joka on hivenen kovera.

7. Polvi. Vasemman jalan polvi ei saa olla täysin suoraksi ojentunut, mutta ei myöskään koukussa. Oikea kohta löytyy kokeilemalla.

8. Kantapää. Vasemman jalan kantapää ei saa olla kiinni lattiassa. Sen tulee olla koko ajan irti lattiasta, ei kuitenkaan liian korkealla.

9. Varpaat. Varpaat osoittavat suoraan eteenpäin. Ne ovat kuin suuntavilkut, jotka paljastavat hyökkäyksemme suunnan.

10. Kädet. Kädet eivät saa olla kamaessa liian alhaalla. Mallikuvan kundokalla kädet ovat hyvin matalalla. Hyvässä kamaessa vasemman peukalon korkeus on suunnilleen navan kohdalla.

Kun nämä asiat ovat kunnossa, voi kendoa tehdä hyvin vanhanakin. Kuten Iwatate sensei seurakaveri, joka on nyt 96-vuotias ja edelleen jaksaa tunnin treenit.

ELÄMÄNPITUINEN KENDOURA

Mieli (tai sydän) ja keho yhdessä muodostavat elämänpituisen kendouran perustuksen. Tässä mieltä ohjaavat hyvin neljä kiitollisuuden aihetta:

  1. Kiitollisuus omia vanhempia kohtaan.
  2. Kiitollisuus omaa maata ja yhteisöä kohtaan.
  3. Kiitollisuus opettajia kohtaan.
  4. Kiitollisuus ystävyyssuhteista.

Kendoa ei voi oppia ilman opettajaa. Noin 70 vuoden ikään tullessaan Iwataten opettajista ei kuitenkaan ollut enää ketään jäljellä. Erään vanhemman ystävän saatua 8. danin, päätti Iwatate pitää tätä opettajanaan. Vaikka Iwatate sensei oli itse graduoinut 8.danin jo aikaisemmin, ei sillä ollut merkitystä. Vanhemmalta seurakaveriltaan Iwatate voi silti oppia, kuinka kendoa pystyy tekemään hyvin vanhana. Nyt tämä opettaja puolestaan on jo 96-vuotias ja edelleen harjoittelee kendoa.

Kendoa tehdään ystävien kanssa, yksin ei voi kendoa harrastaa. Pidä huolta ystävyyssuhteistasi. Kendon pitää olla kivaa, molemmille. Nauttikaa siitä yhdessä.

Iwatate sensei toi lopuksi esille, että kendossa tulee olla henkilökohtaisia tavoitteita. Hyviä tavoitteita ovat graduoinnit tai jonkin tietyn osa-alueen kehittäminen.

Iwatate sensei itse tavoittelee edelleen täydellistä men-lyöntiä. Elämänsä aikana hän muistaa melkein onnistuneensa tässä kolme kertaa. Kerran harjoituksissa ja kahdesti otteluissa. Kaikki nämä vasta sen jälkeen, kun hän oli jo täyttänyt 55 vuotta.

Iwatate sensein oma pitkän aikavälin tavoite on tehdä kendoa vielä 90-vuotiaanakin. Iwatate sensei on tällä hetkellä 80-vuotias. Hän aloitti kendon 15 vuotiaana ja on siten nyt harjoitellut kendoa 65 vuotta. Hänen vanhempi seurakaverinsa aloitti kendon 10 vuotiaana ja on nyt 96-vuotias. Eli hän on harjoitellut kendoa jo 86 vuotta!

Kendo on elämänpituinen tie.

Kiitos tulkkauksesta ja käännöksistä Heini Korhoselle, tekstin oikolukemisesta Mikko Saloselle ja kuvista Masayuki Miyasakalle.

Kendon SM-kisojen 2017 tulokset

Kendon SM-kisat 9.-10.12.2017, Jyväskylä

TULOKSET

Juniorien taitokilpailu, 7-17-vuotiaat

  1. R. Kautto (Helsinki KKTI)
  2. A. Leino (Helsinki KKTI)
  3. I. Aarnisalo (Helsinki KKTI) ja H. Sihvola (Kotka)

Juniorien ottelukilpailu, 10-13-vuotiaat

  1. S. Redsven (Kotka)
  2. S. Huhtinen (Helsinki KKTI)
  3. L. Jussila (Helsinki KKTI) ja I. Koski (Turku)
    FS O. Ruoho (Turku)

Juniorien ottelukilpailu, 14-17-vuotiaat

  1. J. Järvisalo (Kotka)
  2. A. Roininen (Helsinki KKTI)
  3. K. Juntura (Tornio) ja O. Partanen (Helsinki KKTI)
    FS S. Kankare (Kotka)

Naisten sarja

  1. M. Czimbalmos (Helsingin yliopisto)
  2. M. Lahdenpohja (Tampere)
  3. J. Nissi (Helsingin yliopisto) ja S. Pöyhönen (Helsingin yliopisto)
    FS M. Kauppi (Oulu)

Miesten sarja

  1. A. Korhonen (Helsinki KKTI)
  2. O. Seppänen (Helsingin yliopisto)
  3. T. Annila (Tampere) ja J. Salmela (Tampere)
    FS A. Pihlajamäki (Jyväskylä)

Joukkuesarja

  1. Helsinki KKTI (Alexander Roininen, Joonas Nissinen, Joakim Bremer, Alex Vidqvist, Akseli Korhonen)
  2. Helsingin yliopisto (Jenni Nissi, Saara Pöyhönen, Merci Czimbalmos, Tuomas Lehto, Otto Seppänen)
  3. Seinäjoki (Tuomas Koskinen, Jouni Haapamäki, Tuomas Siuruainen, Markus Ojala, Toni Niemelä) ja
    Tampere (Joel Salmela, Mila Lahdenpohja, Jari-Matti Auttila, Teppo Annila)
    FS Antti Pihlajamäki (Jyväskylä) ja Takumi Yada (Jyväskylä)

Aapo Rantalan kuulumisia Japanista

Muutaman vuoden kendoa Suomessa harrastanut Aapo Rantala on vaihto-opiskelemassa Japanissa ja iloksemme kertoo nyt kokemuksistaan!

Puisto Kanazawassa Japanissa

Vaihtokuulumisia Kanazawasta

Terveisiä Japanista! Mä oon Aapo ja oon täällä Japanin länsirannikolla Kanazawassa vaihto-opiskelemassa ensi vuoden helmikuuhun asti. Kanazawa on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki täynnä historiaa ja kulttuuria. Suomeen verrattuna täällä on mukavan lämmintä vielä tähänkin aikaan vuodesta ja ympäröivät vuoret tarjoavat upeat maisemat. Yliopiston kampus sijaitsee keskustasta vähän matkan päässä vuorilla luonnon ympäröimänä ja metsässä liikkuvista karhuista varoitetaankin silloin tällöin.

Olen harrastanut kendoa KKTI:n riveissä erittäin aktiivisesti nyt reilut kaksi vuotta. Kun vaihto-opiskelupaikka varmistui, otinkin heti yhteyttä Kanazawan yliopiston kendoseuraan. Olen nyt käynyt aktiivisesti seuran harjoituksissa ja vastaanotto on ollut todella ystävällinen. Kaksi tuntia kestäviä harjoituksia on neljä kertaa viikossa.

Kanazawan yliopiston kendo dojo

Harjoituksien sisältö

Tässä on tyypillinen harjoitusaikataulu:

16:55– Lämmittelynä ennen varsinaisia harjoituksia dojoa juostaan ympäri

17:00 – Venyttely ja suburit, 30 kpl joogeburi, 30 kpl shomen ja 30 kpl haya suburi

17:05 – Seiretsu, menit päähän

17:05 – Vapaata kihonia pareittain, kahden minuutin välein siirtyminen yksi oikealle

17:15 – Uchikomi-geiko neljän hengen ryhmissä, noin 20 sekuntia ja rummunlyönnistä vaihto

17:25 – Erittäin monimutkaiselta näyttävä keiko, jolla ei tietääkseni ole edes omaa nimeä. Yritän parhaani mukaan selittää sisällön:

  • Pareittain ensin ji-geiko noin 30 sekuntia, jonka jälkeen tulee rummunlyönti
  • Seuraavaksi saman parin kanssa tsubazeriai ja tästä alkaa ippon shobu, kestää noin minuutin tai kunnes kaikista pareista jompikumpi on saanut ipponin
  • Rummunlyönti ja ippon shobun hävinnyt tekee kakari-geikon noin 10 sekuntia, jos äskeisessä tuli hikiwake niin molemmat osapuolet tekevät vuoron perään kakari-geikon
  • Rummunlyönti ja siirtyminen yksi oikealle

17:35 – Tauko

17:45 – Vapaata ji-geikoa

18:15 – Sama monimutkainen keiko, jonka selostin edellä

18:25 – Tauko

18:30 – Vapaata ji-geikoa

19:00 – Seiretsu

Kuten aikataulusta näkyy, täällä harjoittelu painottuu selvästi ji-geikoon, eikä kihonia tai subureita tehdä juuri lainkaan. Harjoittelu tehdään kovalla intensiteetillä alusta loppuun, pienet lyönnit ja nopeus ovat arvossaan, isoja liikkeitä ei juuri näy. Kataa tehdään kuulemma silloin tällöin, mutta itse en ole siihen vielä täällä törmännyt. Osasin odottaa, että kendo kataa ei Japanissa harjoitella läheskään niin paljon kuin Suomessa tai Euroopassa ylipäätään, mutta subureiden ja kihonin vähäisyys treeneissä yllätti. Vaihtelua aikataulussa ei myöskään juuri ole, esimerkiksi suburit ovat aina nuo kolme.

Kanazawan yliopiston kendo dojo

Opettajien rooli

Treenejä johtaa aina paikalla olevista kokenein oppilas, senseit eivät siis ohjaa harjoituksia. Harjoituksissa ei aina välttämättä edes ole yhtäkään senseitä paikalla. Kun opettajia on paikalla, heidän kanssaan tehdään pelkästään vapaata ji-geikoa, vaikka muut tekisivätkin esimerkiksi uchikomi-geikoa. Vanhin sensei on 77-vuotias ja kuulemma hän on nuoruudessaan voittanut Japanin opiskelijoiden kendon mestaruuden sekä tullut mitalisijoille Japanin kendon mestaruuskisoissa!

Senseit nauttivat aivan uskomatonta arvostusta täällä. Jos opettajan nähdään edes astuvan sisään liikuntahalliin, missä dojo on, joku paikalla olevista oppilaista juoksee hakemaan hänen bogunsa ja shinaipussinsa hyllystä ja asettaa ne seinustalle valmiiksi opettajaa varten. Jos opettaja haluaa juoda harjoitusten aikana, on häntä odottamassa dojon ulkopuolella tarjottimella mukeja ja juotavaa. Kerran yksi opettajista tuli pelkästään katsomaan harjoituksia ja hänelle juostiin heti viemään tuoli istuttavaksi. Senseit saavat myös vapauksia aikatauluun nähden ja he yleensä tulevat ja menevät milloin tahtovat. Jos olen jotain täällä oppinut niin sen, että arvostan tästä eteenpäin omia opettajiani vieläkin enemmän.

Tässä lyhyesti omia havaintojani treeneistä tähän mennessä. Minulla on vielä aika monta kuukautta täällä edessä, joten katsotaan mitä ne tuovat tullessaan!

Kanazawan yliopiston kendo dojo